Gadget – The Funeral March

Grind on musiikkityylinä melko kahteen kastiin ihmisiä jakavaa tavaraa, sillä siitä on vaikea pitää vain toisella korvalla. Sen hengästyttävä ja melodianpuutteesta kärsivä kaaottisuus tuntuu tavallisesta metallin kuluttajasta melko etovalta. Samalla korostuu kappaleiden lyhykäisyys ja laulun epäselvyys.

No, tuossa lienee sen verran alustusta tähän genreen omalta kannaltani, että jatketaan itse yhtyeen kimpussa. Tämä ruotsalainen yhtye nostatti jo debyytillään jonkinlaisen aallon, ainakin Ruotsin suunnassa, taisipa olla jopa erinäisissä gaaloissa ehdolla. Nyt tällä toisella pitkäsoitolla lyödään homma lihoiksi, tai sitten se voidaan unohtaa kokonaan. Tekele on sen verran mielenkiintoinen – vokaaliosuuksia lukuun ottamatta – että paketista melkeinpä vääjäämättä jopa pitää, siis tällainenkin anti-extreme -henkilö, kuin meikäläinen.

Vuonna 1999 remmiin astunut William Blackmon toimii eräänlaisena keulakuvana ja vastaa aika pitkälle yhtyeen valovoimasimmasta, tai ainakin kuuluvimmasta osastosta. Herra istuu rumpupatterin takana ja soittelee studion uumenissa maukkaita riffejään. Riffit ovat se erikoisase, jolla Gadget voittaa kansaa puolelleen. Niiden täsmällisyyteen taipuva hioutuminen ja rullaavuus ovat aivan omaa luokkaansa. Tähän päälle sitten melkoinen kannuttelu, tosin hyvää makua osoittaen, niin paketti on valmis. Olen eräällä tavalla valmis antamaan anteeksi itselleni kaikki aikaisemmat ennakkoluulot grindin suhteen, sillä tämä levy on todellakin melodinen ja toimiva paketti. Kaahaus ei ole päätarkoitus. Tosin aavistuksen selkeämpien laulujen kanssa tästä olisi saatu erinomainen paketti, nyt se on keskinkertainen, kuitenkin aavistuksen sieltä keskiverron yläpäästä.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2006-07-11
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.