Korkeajännitys – Shalalaa

Viitisen vuotta toiminut suomirock-orkesteri Korkeajännitys julkaisi debyyttialbuminsa Shalalaa helmikuun alussa. Kuunnellessani ensimmäistä kertaa levyä tunsin aluksi pientä turhautumista. Levy muistutti niin paljon kaikkea ennenkin kuultua suomirokkia. Joku voisi sanoa bändiä Eppu Normaali -kopioksi, mutta sitä se tosin ei ole. Korkeajännitys käyttää biiseissään suomalaisen rytmimusiikin perustoja jotka tekevät kappaleista hyvän kuuloisia ja toimivia. Bändin soitanta on vahvaa ja menevää. Laulajasolisti Tohkasen lauluääni on selkeä ja miellyttävä. Sanoituksista löytyy tutuksi tullutta haikailua ja melankoliaa, mitä ei voi koskaan suomalaisten tekemissä sanoituksissa olla liikaa.

Bändi ja musiikki toimii, mutta mikä mättää? Ehkäpä se, että vastaavanlaista musiikkia soittavia tunnetumpia porukoita löytyy vuosien takaa reilusti. Bändin esittämät biisit ovat hyviä ja vahvoja, mutta ne muistuttavat paljon kaikkea ennen kuultua. Siispä Korkeajännitys jää helposti tunnetumpien bändien varjoon.

Itse pidän silti tästä albumista, koska se tuo esiin suomirockin vahvimpia puolia vuosien takaa ja nykypäivästä. Todisteena siitä toimivat levyltä löytyvät biisit: Alavilla mailla, Komisario Palmu, Liukas ja Shalalaa. Eli niille, jotka eivät pelkää tehdä uusia tuttavuuksia bändirintamalla, suosittelen Korkeajännitystä lämpimästi. Hienoa nähdä, että joku uskaltaa lähteä mukaan vanhojen ja tunnettujen bändien sekaan yrittämään ja esittämään tälläisiä biisejä. Veikkaisin, että joku levyllä olevista kappaleista voisi olla ensi kesän hittibiisi. Onhan kyseessä sentäs menevä kesäinen fiilistelylevy. Bändi ja levy ovat pisteensä ansainneet. Pysytelkää samoilla linjoilla tulevaisuudessakin!

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2003-02-23
Arvostelija : Ismo Korhonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.