Danko Jones – Sleep Is The Enemy

Kanadalaisen Danko Jonesin uutukainen pitkäsoitto potkii munille heti ensitahdista pitäen. Uskomattoman kovamenoista rokkia vääntävä combo on energisempi ja hyökkäävämpi kuin koskaan. We Sweat Blood –levyn taantuman jälkeen Danko Jones osoittaa olevansa menevän garagerokin kärkinimiä.

Yksinkertainen, mutta toimiva resepti Danko Jonesilla on seuraava: laukkaavan basson ja tiukan rumputaustan päälle levitetään herkulliset päähän juuttuvat riffit sekä nokkamiehen energiaa pursuava ulosanti. Yhtye tekee tämän paremmin tällä hetkellä kuin kukaan muu. Kaljapullo nousee välittömästi huulille. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita levyltä ei puutu. Monoa tulee päähän heti avausraita Sticky Situationissa, jossa Danko sylkee sanat mikkiin räkä roiskuen. Baby Hates Me sekä First Date -kappaleet starttaavat äkäisellä riffittelyllä ja häpeilemättömän ylimielisellä rock-asenteella lauletuilla vokaaleilla. Ensimmäinen näistä on kuin AC/DC:n äpärä velipuoli punkilla marinoituna.

Don’t Fall in Love puolitempoisena biisinä jää hieman muun menomateriaalin jalkoihin. Muita loistavuuksia albumilla on hyperaktiivisesti rokkaava Natural Tan, Kyussin John Garcian kanssa vokalisoitu Invisible ja levyn päättävä psykoottinen Sleep Is the Enemy. Levyn linjasta erottuu myös Time Heals Nothing, jossa kuullaan kaikuja Rollins Bandistä ja kertosäkeessä ollaan miltei jopa poppiosastolla.

Missään vaiheessa tällä reilulla puolituntisella ei kuitenkaan jalkaa nosteta kaasupolkimelta, vaan maisemat vilisevät Danko Jonesin avoauton kiitäessä pitkin pikatietä. En voi muuta kuin antaa tukan hulmuta tuulessa, nostaa nyrkin pystyyn ja kaataa viskiä kurkkuun.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2006-04-07
Arvostelija : Sami Sankilampi

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.