Impaled Nazarene – Pro Patria Finlandia

Metalliorkesterien tyylillä on usein tapana pehmentyä melodisempaan ja säyseämpään suuntaan jäsenten iän karttuessa. Totalitaarista vuohimanifestiaan jo viitisentoista vuotta tarjonneesta Impaled Nazarenesta näin ei voi sanoa. Yhtyeen alkuaikojen nuori raivo ja hulluus ovat vuosien saatossa lipuneet kohti kyynisempää maailmankuvaa, mutta tarttuva black/thrash-kaahaus ja Mika Luttisen epäsovinnainen rääkyminen ovat olleet tavaramerkkejä alusta asti, eikä edes soundimaailman kohentuminen parilla viime levyllä ole juuri löysentänyt ilmettä. Onkin sääli, ettei Eurovision laulukilpailussa nähdä koko perheen Lordin asemasta maailman ainoaa nuclear metal -ryhmittymää esittämässä vaikkapa Nyrkillä tapettavan huoran kaltaista hittisävelmää.

Orkesterin edellinen hengentuotos All That You Fear oli muodollisesti onnistunut albumi, mutta siitä puuttui tietty iskevyys, joka saa ajoittain kaivamaan hyllystä esimerkiksi Suomi Finland Perkele -klassikon. Onkin ilo huomata, että uutukaiselle on jälleen saatu mukaan tunnetta. Kappalemateriaali on laadukasta ja pienten hardcoremausteiden ansiosta miellyttävän vaihtelevaa, eikä 14-raitainen kokonaisuus puuduta armottomuudestaan huolimatta. Tylyillä levyillä kaipaa usein rauhallisempia välisoittoja ja tempojen vaihtelua, mutta Pro Patria Finlandialla korva tottuu vauhtiin helposti, eikä yhtyeen musiikillista näkemystä ole syytä lähteä kyseenalaistamaan. Esimerkiksi perinteinen vuohikappale Goat Sodomy rullaa vakuuttavasti, mutta mitään raitaa ei tee mieli nostaa muiden yläpuolelle.

Sanoituksissa on taas tarjolla tylyä misantropiaa koko rahan edestä, sillä Luttinen laukoo sotaisissa teksteissään täyslaidallisia moninaisten ihmisryhmien suuntaan. Arvioita tarpeellisuudestaan saavat kuulla niin entiset tyttöystävät kuin vasemmistopuolueetkin. Nokkamiehen ääni on hieman muuttunut vuosien saatossa, mutta vihaisuudesta ei luonnollisesti vieläkään tingitä. Ainoa korvaan ikävästi pistävä lapsus on avausraita Weapons to Tame a Landin annihilate-kehoituksen lausuminen kovin suomalaiskansallisesti. Mukaan on tuskin haluttu väkinäistä viitettä muutaman vuoden takaiseen Nihil-pitkäsoittoon.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2006-04-10
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.