Royal Max 2 – Royal Max 2

Stam1nan Hyrde Hyyrynen on ottanut kunnianhimoiseksi vapaa-ajan projektikseen naittaa keskenään Faith No More, Rush ja Dream Theater. Kaikki tämä on ängetty ihmeellisesti nimetyn yhtyeen musiikkiin. Lähinnä noin niin kuin ensi vilkaisulta saattaisi kuvitellä kyseessä olevan räpäytysryhmä. Vaan kuinka väärässä sitä ollaan, onneksi toisaalta. Tämä tyylien potpuri toimii musiikillisesti melko mukavasti mutta yksi tekijä levyllä on jota en voi sietää. Siitä hieman lisää tuonnempana.

Kaverikseen Hyrde on saanut Mikko Huopaisen, joka vastaa yhtyeen musiikillisesta koordinoinnista, aina tuotantoa myöden. Hyrden kontolla puolestaan ovat sanoitukset ja laulumelodioiden kehittäminen. EP:llä on kikkailu on pidetty siedettävissä rajoissa, eikä mihinkään marsvoltailuun ole alennuttu. Mukana ei myöskään ole tuota niin muodikasta karuselliä, joten senkin puolesta voidaan huokaista. Kyseessä ei siis ole muodin orja joka juoksee perässä ihanien trendien ja niiden käyttäytymismallien.

Musiikillisista miinuksista hieman lisää, eli avausraita Electri-Cityn pienimuotoinen huumoriotte. Sillä ei tunnu olevan pienentäkään päämäärää. Going Underground parantaakin sitten melkoisesti, sillä kappale tarjoaa rauhallisuutensa lisäksi hassun funk-elementin. Tuota funkahtavuutta on yritetty laajentaa aina kertosäkeeseen mutta aivan tappiin asti ei heitto kanna. The Healing puolestaan muistuttaa Faith No Moren mainiota Evidence-kappaletta, jota tuli aikanaan 90-luvulla vollotettua punaviinipäissään pimeänä syysiltana. Ainoana erona se, että Royal Max 2:n kappaleesta puuttuu kokonaisvaltainen näkemys siitä mitä ollaan hakemassa, eli aivan nappiin ei lennä keppi tälläkään heitolla.

Kokonaisuus kärsii siis liiallisesta linjattomuudesta ja aavistuksen huumoripitoisesta otteesta. Musiikki on vakava asia, sillä ei sovi leikkiä. Tosin Suomessahan tuo taitaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus, joten se siitä ja sen pituudesta. Pahin puute levyllä on Hyrden ala-arvoinen ääntäminen. Samanlaista kieltä olen kuullut viimeksi ammattikoulussa joskus 80-luvun loppupuolella. Hiljaiseksi vetää…

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2006-05-24
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.