Pantheon-I – Atrocity Divine

Norjalainen Pantheon I yhdistelee debyytillään perinteistä mustametallikaahausta skandinaavisen melankolisiin hetkiin. Surumielinen tunnelma saa taustatukea kärinälaulun ja blastbeatien yllä leijailevista viulusta ja sellosta, joita operoi sekvensserin sijaan kaksi orkesteriin varta vasten pestattua naishenkilöä. Ratkaisu ei ole totaalisen omaperäinen, muttei myöskään aivan tyypillinen tämän lajityypin edustajissa: esimerkiksi Dimmu Borgirin tuoreimpien albumien sinfoniseen pateettisuuteen verrattuna Atrocity Divinen miniatyyriversio jousiosastosta kuulostaa hyvin maanläheiseltä ja pelkistetyn toimivalta. Positiivista on myös huomata, ettei viulua eikä selloa ole tungettu aivan joka väliin, vaan välillä melodioita kuljetetaan kitaroiden voimin.

Melkeinpä parhaiten levyllä toimivat Now I Seen kaltaiset keskitempoiset tunnelmoinnit, joiden aikana yhtye onnistuu kuulostamaan varsin omaleimaiselta ja jopa kekseliäältä. Miellyttävää kuunneltavaa on myös akustiseen kitaraan ja jousisoittimiin nojaava instrumentaali Solace in Solitude. Infernaalisemmatkin kappaleet säväyttävät toisinaan, vaikka sekaan mahtuu myös jokseenkin yhdentekevää ja vaihtelevuudessaan sekavaksi äityvää kaahausta, varsinkin levyn alkupuolella. Katkonaisuudestaan huolimatta Atrocity Divine on kohtalaisen onnistunut debyytti bändiltä, jolla on varmasti potentiaalia parempaankin.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2006-06-11
Arvostelija : Jere Salonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.