Il Vaselino – Raswaa Koneeseen

Sävellysten uudelleensovittaminen täysin erilaiseen tyylilajiin on parhaimmillaan kekseliästä sekä inspiroivaa, mutta pahimmillaan iljettävän rasvaista massojen kosiskelua. Jälkimmäistä suuntausta edustaa hiusgeelillä itseään voitelevan Il Divon lisäksi tätä nykyä liuta jäljittelijöitä, joista kotimainen Virtuoso aiheutti lähes yhtä suuria puistatuksia kuin huomattavasti sliipatumpi esikuvansa. Markkinoilla oli kuitenkin vielä tilaa yhdelle, hieman erilaisista lähtökohdista ponnistavalle herraskvartetille. Vähemmän karismaattisista veijareista koostuva Il Vaselino levisi netissä ammattimaisine kotisivuineen kulovalkean lailla ja aiheutti niin naurunpyrskähdyksiä kuin aitoa ärtymystäkin, mutta moni tuskin uskoi poikien saavan albumiaan oikeasti valmiiksi. Toisin kuitenkin kävi.

Yleensä siinä vaiheessa, kun huumoribändi menee studioon ja yrittää oikeasti saada levynsä myydyksi, vitsi kuihtuu totaalisesti kasaan ja onnistuu enää vain ärsyttämään – vai jaksaako joku vielä nauraa vaikkapa Pizza Enricolle? Siksi onkin erikoista, ettei Il Vaselinon hilpeimpiä esityksiä löydy nettisivuilta, vaan itse levyltä. Nimibiisi Raswaa koneeseen ja ylenpalttisen siloteltu Helvetistä itään kääntävät suupielet väkisinkin ylöspäin järjettömillä loppunostatuksillaan. Kolmen minuutin muna ja Kipparikvartetti-käsittelyn saanut pornolaulu Aina mielessä taas on tehty sellaisella hartaudella, että sovittajan ja tuottajan taidoille on nostettava hattua. Jopa täysin vastenmielinen Taivas lyö tulta muuttuu poikien käsissä varsin kuunneltavaksi salonkiralliksi.

Raswaa koneeseen on julkaisu, joka kenen tahansa katkeran toimittajan olisi helppo haukkua maanrakoon huonona vitsinä. Sellainen se kyllä onkin, mutta kappaleet ovat hämmästyttävän toimivia ja tarttuvia verrattuna kaiken maailman Canto Gregorianojen ja Il Divojen yhdentekeviin vongutuksiin, joiden tarkoituksena on lähinnä kerätä ylimääräiset setelit pois kulutushysteriansa kanssa painivilta keski-ikäisiltä. Il Vaselinon sokerihuurrettu harmonialaulu sen sijaan viihdyttää ainakin jossain määrin riippumatta siitä, ovatko kotimainen iskelmä ja rock omalla suosikki- vai inhokkilistalla. Toinen samanlainen annos tosin taitaisi olla kuolinisku tällekin vitsille, joten toivottavasti orkesteri hajoaa kiertueen jälkeen näyttävästi sisäisiin erimielisyyksiin.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2006-04-15
Arvostelija : Jere Salonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.