Bullets, The – Black Plastic Jackets

Heti kättelyssä todettakooon, että varmaan koskaan en ole törmännyt näin huonoihin taiteilijanimiin. En edes camp-hengessä, joten tehkääpä, The Bullets, jotain asialle. Vaikka sinänsä aivan pätevää toiminta-retro-rockia vedättekin.

The Bulletsilla on hyviä piirteitä metelissään. Vokalistikitaristi Frankie Magnum (ei helvetti…) lienee jo kuopatun Gluecifer-retkueen Biff Malibun kadonnut äpäräveli, tai sitten molemmille herroille vain on maistunut liemi keskimääräistä enemmän. Murder City Devils ei myöskään ole tolkuttoman kaukainen vertailukohta. Black Plastic Jacketsin takakansi kehottaa olemaan kuuntelematta levyä selvin päin, mutta toimiihan tämä ihan pätevästi, vaikka päässäni hölskyy ainoastaan yksi keltainen neste. Jälleen kerran kattaus koostuu tanakoista riffeistä, lehmänkelloista, wah-pedaaleista…vanhoista hyvistä asioista.

En lähtisi baarista, jos The Bullets sattuisi soittamaan siellä. En etenkään, jos soittaisivat Never Get Me Wholen henkisiä biisejä, jotka muistuttavat Flaming Sideburnsin kepeämmistä tekosista. Sen sijaan mikään ei saisi minua investoimaan tällaiseen levyyn kovankaan liveaktin jälkimainingeissa. Minulla on jo varmaan sata saman akselin levyä, ja The Bullets ei pistä niistä paremmaksi. Eikä tarvitsekaan, ei siinä mitään, jos vain hauskaa on. Tämä temppu on nähty jo turhan monesti, siinä se ikuinen pulma.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2006-05-01
Arvostelija : Jukka-Pekka Ronkainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.