Levyarvostelut

Egotrippi – Vielä Koittaa Uusi Aika

Matkustaja-levyn myötä paikkansa lopullisesti suomirockin hall of famessa lunastanut Egotrippi on julkaissut tähän mennessä helpoiten lähestyttävän levynsä. Vielä koittaa uusi aika nojaa voimakkaasti amerikkalaiseen musiikkiperinteeseen ammentaen vaikutteita Jayhawksin ja Jeff Lynnen aikaisen Electric Light Orchestran tyyppisiltä orkestereilta. Kappalemateriaali on tasaisen vahvaa ja hyvin sovitettua. Mikään ei ärsytä korvaa, mutta toisaalta yksikään levyn biiseistä ei myöskään herätä sen suurempia tunteitä. Tuotannon puolesta levy on jälleen yksi sulka lisää Lasse Kurjen taikurinhattuun. Kurki on antanut oman panoksensa myös kappaleiden sovituksiin.

Levyn avaava Rakkaani toimii sävellyksenä komeasti. Sampon puskukomppi yhdistettynä sitä oivasti tukevoittavaan bassolinjaan lupaa paljon, mutta homma jää kokonaisuutena jotenkin puolitiehen. Ilmeisesti sisälläni edelleen majaa pitävä altsufanaatikko haluaisi lisää särmää ja mielenvikaista luomisvoimaa mukaan à la Guided by Voices ennen kuin voisin puhua karismaliikkeitäkin ylläpitävistä tunnetiloista. Muita jonkin verran massasta erottuvia raitoja ovat sinkkunakin julkaistu Nämä ajat eivät ole meitä varten ja Asfaltin pinta, jonka nostaa jalustalle Skelen todella onnistunut kitarointi. Tekstien puolesta Egotrippi ei ole koskaan ollut sieltä nerokkaimmasta päästä. Levyn laulut kertovat pääsääntöisesti kaikille tutuista asioista. Jotenkin tuntuu, että levyn teema noudattaa tuttua usko, toivo ja rakkaus -linjaa. Teksteissä käytettyjen metaforien kömpelyys aiheuttaa aika ajoin jopa kiusallisia myötähäpeän tunteita.

Aikuiset miehet ovat tehneet aikuisrocklevyn. Ei ole yllätys, että pikkuhiljaa kesymmäksi muuttunut Egotrippi kasvattaa myyntiään levy levyltä. Matkan varrella karsiutunut vähäkin kokeellisuus ja yllätyksellisyys saattaa ärsyttää bändistä aiemmin pitäneitä alt/indie-puritanisteja, mutta menestyksellä on aina hinta, joka pitää maksaa tavalla tai toisella. Menetettyjen vanhojen fanien tilalle on varmasti saatu tukeva nippu yksinhuoltajaäitejä, jotka saavat lohtua tämäntyyppisistä levyistä. Epäoleellisuudet sikseen – Vielä koittaa uusi aika on hyväsoundinen, hyvin tuotettu ja hyvin soitettu levy. Kolmesta hyvästä kolme tähteä.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2006-05-06
Arvostelija : Hog Hansson

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.