Lame Duck – Chaos Theory

Espoolainen poikatrio nimeltä Lame Duck soittaa pop-punkkia. Yhtyeen viiden biisin ja yhden musiikkivideon EP on loistava esimerkki siitä, mitä syntyy, kun on poikamaista energiaa, soittotaitoa sekä rutkasti kuunneltuja punk ja pop-punk levyjä takana.

Avausraita, EP:n nimikkobiisi Chaos Theory, on mukavaa kuunneltavaa. Yhtye soittaa hyvin yhteen ja hallitsee soittimensa. Kiitosta ropisee erityisesti vain kolmen soittajan kokoonpanosta, joka toimii ilman, että kuulija jäisi kaipailemaan toista kitaristia. Harmi vain, että tämä on tehty jo. Biiseistä kaikuvat kuuluvasti Green Dayn ja ehkä myös Millencolinin ja New Found Gloryn sekä lukuisien muiden pop-punk–bändien vaikutus.

Itse asiassa levyn aloituskappale sopisi suoraan jatkoksi Green Dayn American Idiot -albumille, kompit, riffit ja taustahuudot ovat niin yksi yhteen American Idiotin äänimaailman kanssa. Jos levyn alkupää kuulostaa Green Dayn tuoreimmalta, niin musavideon biisi, Antihero, voisi olla suoraan Green Dayn varhaistuotantoa 1,039/Smoothed Out Slappy Hours –levyltä. Jopa laulaja-kitaristi Antin ääni muistuttaa hätkähdyttävästi nuorta Billie Joeta.

Lame Duck on mukavaa kuunneltavaa ja sopii vaikkapa kesäisin autostereoista soimaan. Biisit kuulostavat kuitenkin hieman liikaa esikuviltaan ja omanlaisen soundin löytäminen olisikin se seuraavaksi otettava askel. Kerrassaan kehityskelpoinen yhtye, kunhan biisit eivät kuulostaisi hieman mukailluilta Green Day –covereilta.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2006-07-02
Arvostelija : Noora Jussila

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.