Phantom Pain – Under Surveillance

Bändiskaboissa menestynyt kouvolalainen metallin veivaaja on julkaissut kolme teostaan, joista edelliseen tuli tutustuttua tarkemmin. Lieneekö hyvä vai huono asia, että on vertailtavaa edellisen materiaalin muodossa, mutta hitusen ajattelin siihen kuitenkin takertua. Onhan se selvä keino analysoida edes jollakin asteella tapahtunutta muutosta. Tällä kertaa on otettu harppauksia niin eteen kuin vastakkaiseenkin suuntaan.

Tempo First Blood… -levytykseen verrattuna on rauhoittunut todella reippaasti. Death metal on vaihtunut alhaisemman tempolajin metalliin, mutta edelleenkään ei kyseessä ole metalcore, vaikka tiedote niin väittääkin. Poissa ovat breakdownit ja huutolaulu, vaikka laulussa selkeästi siihen suuntaan yritystä piisaakin. Metalcore on liian rajoittunut ja toisia osasia poissulkeva termi kuvaamaan yhtyeen musiikkia. Välillä suunnistetaan ilman kompassia, eikä oikein osata kertoa suuntaa sitten millään ilveellä. Ajoittain taas ollaan selkeästi deathmetallin kyydissä. Edeltäjänsä tapaan kuudella rallilla vedetty levy on suhteellisen tasapainoinen, vaikka soundipuoli hieman hakusessa onkin. Kappaleissa on sen verran ideapohjaa, että yhtyeellä on hyvä pohja lähteä rakentamaan seuraavaa demoa ja sitä kautta kenties jo sopimusta.

Mainitsin alussa, että suunta on kulkenut aavistuksen kahteen suuntaan. Selkeästi parannusta on tapahtunut laulun suhteen. Murina on saanut lihaa ympärilleen, muttei vieläkään aivan tarpeeksi. Yritystä kyllä piisaa, siitä ei voi moittia. Vielä pari pykälää mureammaksi, niin sitten se on siinä. Sitten puolestaan se taka-askel, joka on kenties suurempi kuin eteenpäin tapahtunut vastaava. Yhtyeen soitossa on tapahtunut jotain kummallista. Samalla kun se on seesteisempää kuin edeltäjällään, niin kappaleissa ei enää tunnu olevan ihan niin paljon koukkua. Tarttuvilla kertosäkeillä on hieman korvattu materiaalin mutkikkuutta. Ei sillä, että kyseessä olisi millään muotoa suoraviivaisen tylsää pauketta, mutta kuitenkin muutos on selkeä. Entinen tempo takaisin ja tämän lätyn laulut parannettuna sillä kahdella naksauksella, niin sitten on valmista

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2006-04-13
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.