Grindstroke – Caravan

Karhulalainen Grindstroke on purkittanut vartin verran musiikillisia terapiasessioitaan ja tarjoilee niitä nyt kaiken kansan nautittavaksi CDR-demon muodossa. Saatekirjeen mukaan musiikkityyli on määritelty ääri-katastrofi-power-electronics-noise-grindiksi, joka käytännössä tarkoittaa epämääräistä surinaa ja kolinaa vailla ideaa, suuntaa tai näkemystä. Levyn raidat koostuvat erilaisista kirskuvista ja vinkuvista soundeista, joista voidaan tarkkaan kuuntelemalla erottaa ainakin kitara, basso ja tuhdin efektin läpi vedetty ihmisääni. Soitosta tai laulusta, sen enempää kuin kappaleistakaan, ei kuitenkaan voida tässä yhteydessä puhua. Eräänlaista aistien puudutusainetta tarjotaan kaoottisten konesamplejen muodossa. Ne tuntuvat muun äänimassan seassa hyvinkin tarttuvilta ja helposti sisäistettäviltä.

Koska Grindstroken musiikista ei saa minkäänlaista otetta, sen ei voi sanoa kuulostavan voimakkaalta tai aggressiiviselta, pelkästään luotaantyöntävältä. Ainut tuntemus, jonka levy herättää, on halu laittaa soimaan musiikkia, jolla on tarjottavaa muillekin kuin sen tekijöille itselleen. On tietysti rohkeaa julkaista materiaalia yleisön reaktioista välittämättä, mutta kehuja tai toistuvia kuuntelukertoja on tällöin turha odottaa.

On vaikea kuvitella, että joku suuresti innostuisi Grindstroken musiikista. Kovan luokan noise-asiantuntijoille levyllä saattaa olla jotain tarjottavaa, mutta hekin lienevät kärsimystensä suhteen turhan valikoivia tällaisille demoille. Muuten Caravan soveltunee parhaiten ihmisten ärsyttämiseen kotibileissä.

Arvosana : 1/5
Arvostelu julkaistu : 2006-03-24
Arvostelija : Mika Koskela

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.