Dagoba – What Hell Is About

Ranskalainen Dagoba nousi toisella kokopitkällään oman maansa albumilistan sijalle 104, jolla kovasti koitetaan siis nousta kansan patriottiseen musiikkimaun kermaan mutta eipä oikein näytä onnistuvan. Lienee Placebo ja kotimainen hip-hop sen verran kovassa suosiossa Ranskassa, ettei oman maan metallitoivoilla ole juurikaan jalansijaa. No onneksi meidän kotoisessa lintukodossamme kaikki on toisin.

Nafti kolme varttia modernia metallia höystettynä Ameriikan meiningillä, jossa koneet ja koskettimet ovat isossa osassa. Välillä jopa hieman liian isossa. Kokonaisuudelle olisi tehnyt hyvää jättää muutamalla raidalla koskettimia sivuun. Tyyli on sellainen, että tähän voisi luetelle muutaman yhtyeen, jotka ovat samalla viivalla kuin mitä Dagoba on. Mainitaan nyt vaikka Fear Factory ja Mnemic. Eikä sovi unohtaa Chimairaa. Musiikillinen anti levyllä on jotenkin kapeanoloinen ja kalpea, vaikka soundi on Tue Madsenin studiolla hierottu todella hienolta kuulostavaan kuosiin. Kitarat jyräävät, syntikat ulisevat ja basari nakuttaa nopeammin kuin Pendolinon kontaktorit pakkasella.

Joitakin saattaa kiinnostaa se sivuseikka, että kirkonpolttomaailmasta lainassa on muutamalla veisulla Simen “Vortex” Hestnaes. Simenin teatraalinen laulu tarjoaa hieman variaatiota kahdella kappaleella. Muuten siis mennään jyrkällä huudon ja murinan väliin osuvalla linjalla. Ainoa poikkeus on Cancer, jonka melodisuus ja puhtaat osuudet yllättävät positiivisesti. Ei siinä sinänsä mitään, sillä kyllähän hienoisen epäselvä hätähuuto tällaiseen koneilla höystettyyn musiikkiin sopii vallan mainiosti. Vokaleiden tyylisuunta on hieman sama kuin Fear Factoryn kahdella ensimmäisellä levytyksellä. Eikä tässä edes musiikillisesti niin kovin kaukana liikuta noista ajoista.

Levyä vaivaa siinä mielessä yksioikoisuus, että en millään pysty erottamaan kappaleita toisistaan edes kuudennen kuuntelukerran jälkeen, vaan kaikki mukailevat edellistä. Ainoastaan The Man Youre Notin piano-outro jää mieleen, ja siten erottaa tekeleen massasta. Mutta vaikka tämä ei kokonaisuutena toimi, niin sen kuunteleminen pienissä erissä on vallan mukavaa.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2006-03-21
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.