Enchained, The – Good Morning Sunshine
Edellisen EP:nsä jälkeen on The Enchained saanut poikamaiseen elämöintiinsä selvästi lisää aikuisuutta. Good Morning Sunshinen rankaan on pistetty aimo annos melodiaa, ja tyylillisesti bändi on hieman vetäytynyt edemmäs rässimmiltä vesiltä, vaikka mistään pehmenemisestä on turha puhuakaan. Saku Poikosen mielipuolinen rääkynä hakee edelleen vertaistaan ja kuulostaa entistä sairaammalta vanhetessaan. Muun muassa A Flight Into Madnessin kertosäkeen laulutyöskentely repii kaikessa tuskaisuudessan hiukset päästä ja hymyn yrmymmältäkin kuulijalta. Muutenkin yhtye tuntuu olevan tappavassa kunnossa ja tähän on keikkailu varmasti suurin osasyy.
EP:n biisit ovat varsin lyhyitä rykäisyjä ja niiden sisällöstä on puristettu ulos kaikki turha mössö. Aloituskaksikko Good Morning, Sunshine ja One Minute Too Late ja lopetusbiisi Not The First Time iskevät pöytään hieman emocorelta haiskahtavia rokkipaloja, asenteesta tinkimättä ja ilman itkuja. Bullets taas naittaa itseensä muhkeaa stonergroovea ja kokeilevampi linja huipentuu A Flight Into Madnessiin, jonka säkeistöjen letkeä jatsitupakilta tuoksahtava reggae-poljento vaihtelee kertosäkeen niskat katkaisevan riffittelyn kanssa yhtä luontevasti kuin Arska vaihtaa pumppuhaulikon kenttätykkiin. Tosin viimeinen kappale Not The First Time hiertää kokonaisuutta hienoisella junnaavuudellaan.
The Enchained on energinen ja varsin kameleonttimainen yhtälö. Yhtyeen pyörityksessä hitsautuvat osaset yli genremuurien tiukaksi kokonaisuudeksi ja iskeytyvät kuulijan naamalle huimalla yläkierteellä saaden pääkopan tutisemaan hyvästä fiiliksestä. Saa nähdä, kuinka kauan underground jaksaa pitää The Enchainedia syleilyssään, pintajännitys alkaa jo lähennellä riskirajoja…
Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2006-03-14
Arvostelija : Kimmo A. Koskinen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.