Canaan – A Calling To Weakness

A calling to weakness on Canaanin neljäs pitkäsoitto. Tyylilaji on dark wave, ja täytyy sanoa heti alkuun, että tämä levy edustaa itselleni ko. genren huippua. Ensimmäinen raita luo kutkuttavan mielleyhtymän Blade Runnerissa soineeseen Vangeliksen kappaleeseen Tears in rain. Sateen ropina, vaskinen puhallinsoitin ja itselleni tuntemattomaksi jääneellä kielellä lausutut sanat virittävät kuulijan välittömästi oikealle taajuudelle.

Canaanin musiikki on erittäin melankolista, mutta onnistuu luomaan surullisen ja synkän tunnelman kuulostamatta kornilta. Rauhalliset melodiat ja pehmeä äänivalli luovat kaunista musiikkia, jonka syksyisen tunnelman kuulee ja tuntee. Laulajan ääni vaihtelee gregoriaanisen mieskuoron mahtipontisuudesta toteavan pelkistettyyn puhelauluun. Muutamaan otteeseen levystä tulee mieleen Theatre of Tragedyn mainio Aegis.

Lyriikkapuolella ei kovin suuria yllätyksiä löydy. Kuten yleensä tämän tyylisuunnan musiikissa, tekstit ovat synkää luettavaa. Canaan onnistuu kuitenkin välttämään yli-melankolisten bändien tyypillisimmän sudenkuopan eli ylenpalttisen synkistelyn mukanaan tuoman tahattoman huumorin. Tämä antaa orkesterille uskottavuutta ja sanoituksille painoarvoa, vaikkeivat lyriikat sinänsä paljoa ajattelemisen aihetta antaisikaan; Like dust dissolving in a water too deep / too cold, too dark / I paint a pale imitation of happiness. Erikoisuutena levyn lyriikoista on mainittava, että muutama kappale lauletaan italiaksi. Vaikken kieltä ymmärräkään, tulee näidenkin kappaleiden sanoma varsin selväksi.

A calling to weakness yhdistelee goottia ja elektronisempaa dark wavea hienolla tavalla. Canaan onnistuu luomaan musiikkia, joka on aidosti melankolista. En tiedä missä mielentilassa näitä kappaleita on sävelletty, mutta laulajan välinpitämätön ääni saa kuulijan uskomaan, että tässä puhuu mies, joka ei aidosti enää välitä. Voi olla, että levy unohtuu hyllyyn päivien nyt pidetessä, mutta uskoisin, että ensi syksynä tästä levystä on taas pimeiden iltojen soundtrackiksi.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2003-02-12
Arvostelija : Atte Jaakkola

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.