Watchmaker – Erased From The Memory Of Man

Jos lähtisin autonraadollani kaahaamaan elokuvista tuttuun takaa-ajo -tyyliin, lykkäisin kasettidekkiin kolmannen sukupolven kopion Watchmakerin kolmannesta levystä, Erased From The Memory Of Manista. Kuka minua sitten jahtaisikaan, se ei minua kiinni saisi. Kuuttasataa Gotham Cityn teillä hurjastellessa kauhistuneet kanssaihmiset väistelisivät tieltä ulos, pelti kirkuisi ja hulluus saisi vallan. Eikä Watchmaker pakoautona olisi mikään Mazda 323, vaan pikemminkin rytmihäiriöistä kärsivä kolmipäinen Haadeksen hauva, joka on yhtä aikaa ärjyvää terästä ja lihasta.

Bostonilaisyhtyeen kaksi edellistä levytystä (Kill.Crush.Destroy ja Kill.Fucking.Everyone.) olivat minulle hieman liian kaoottisia kokemuksia, että niiden pariin olisi tehnyt mieli erityisemmin palata. Bändille ominainen crust/thrash/noise -tyyli, tuo korvissa kirskuva äänikuona, on tällä kolmannellakin levyllä tunnistettavassa muodossa, mutta liekö jokin lääke rauhoittanut yhtyettä sen verran, että kappaleista saa tällä kertaa helpommin otteen. 18 biisin ja noin 26 minuutin mittaisesta laakista erottuu jopa yksittäisiä kappaleita ja nyansseja kuuntelukertojen myötä. Tämä on hyvä, sillä Watchmaker taitaa terhakan riffin kirjoittamisen.

Kuivakkaan kireästi ilmaa leikkaava kitarasoundi on täydellisen muhkea Watchmakerin nopeille riffeille, ja etenkin levyn kolmen ensimmäisen biisin, Dawn Of Indifferencen, Nuked To Ashesin ja Oncrushing Advancen, alkukantaisen thrash-möyrinnän myötä soundin toimivuus tulee hienosti esille. Scaffold Of Deception tuo etäisiä viitteitä primitiivisestä black metallista, mikä sopii sekin Watchmakerin luomaan äänimaailmaan hyvin. Mourning Breath etenee kuin orgaanisempi versio Convergen Jane Doe -levyn vauhtipaloista. Levyn loppupuolelle laitettu Inescapable Melancholy rauhoittaa tahtia, ja esittää jo nimensä mukaisesti hieman haikeamielisempiä säveliä kaiken kaaoksen keskelle.

Bändin tyyli soittaa tarkasti pieleen on ihailtava: homma pysyy tarkasti hallussa, vaikka meno aika ajoin ja aika paljon rönsyileekin. Kaiken päälle lankeava Brian Livotin mielipuolinen, silmät päästä pullauttava laulusuoritus antaa oman erittäin tärkeän piirteensä levylle. Epäjärjestystä, vihaa ja kuolemaa kuvastavat myös Livotin levylle tekemät kannet.

Watchmakerin musiikki on ehdottomasti sieltä vaikeimmasta päästä lähestyttäviä. Jos on valmis kokeilemaan rajojaan musiikin kuuntelijana – ja nuo epäjärjestyksen, vihan ja kuoleman teemat kiinnostavat – Erased From The Memory Of Man on tehty tähän tarkoitukseen. Eikä kannata luovuttaa ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen, tämän teoksen kauneus on syvemmällä.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2006-02-19
Arvostelija : Teemu Lampinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.