Sadist – Above The Light

Myönnän sen heti: En ollut aiemmin kuullut tätä yhtenä underground-klassikkona pidettyä levyä. En tiedä miksi, sillä musiikinkuuntelijan urani alkumetreillä useissa death metalliin keskittyneissä pienlehdissä bändin saavutuksia kehuttiin, ja tuohon aikaan, ennen internetin ihmeellistä vaikutusta, pienlehtien teksteihin piti uskoa. Joka tapauksessa, nyt 13 vuotta levyn ensijulkaisun jälkeen joudun kirjoittamaan puhtaalta pöydältä Sadistin debyyttialbumista Above The Lightista.

Italialainen Sadist perustettiin vuonna 1991 kitaristi Tommyn ja rumpali Peson toimesta. Saman vuoden lopulla bändi julkaisi jo ensimmäisen seiskatuumaisen Black Screams b/w Dreaming Deformities ja alkoi näin saavuttaa mainetta ns. piireissä. Alkuvuodesta 1993 ilmestynyt Above The Light otettiin innostuneesti vastaan ja myöhemmin se saikin perin vaikeasti saavutettavan klassikkoalbumin aseman. Tämän jälkeen yhtyeen ura jatkui uudelle vuosituhannelle asti kolmen albumin voimin: Tribe (1996), Crust (1997) ja Lego (2000). Puolen vuosikymmenen tauon jälkeen bändi on jälleen koottu yhteen ja uutta levyä on lupailtu julkaistavaksi loppuvuodesta. Italialaisen Beyond Productionsin uudelleenjulkaisema debyyttialbumi saa pian seuraa Triben uudelleenjulkaisusta.

Above The Lightin kuunteleminen ensimmäistä kertaa vuonna 2006 on selkeä aikamatkakokemus. Levy tuo soundillisesti positiivisella tavalla mieleen ne 1990-luvun alun pienjulkaisut, joista ei paljoa kerrottavaa myöhemmin polville jäänyt. Sadist painii kuitenkin omassa sarjassaan: jos yhtyeen musiikkia on kuvailtu vaikutusvaltaiseksi, se sitä todella on, sillä tässä kuuluu moni yhtye, joka on alkanut levyttää vasta vuoden 1993 jälkeen. Esimerkiksi Sadistin runsaasti käyttämät klassisen musiikin sävelkulut kitarasooloissa tuovat elävästi mieleen Arcturus-yhtyeen Aspera Hiems Sinfonia -levyn kitaroinnin.

Syntikkaintro Nadir luo levylle italialaista kauhuelokuvatunnelmaa johdattaen kuuntelijan ensimmäiseen biisiin, Breathin’ Canceriin. Sekin alkaa maalaillen, ja kappaleen edetessä Sadist osoittaa heti kykynsä rakentaa sävellyksensä taidokkaasti ja mahtailevasti. Bändin soitto siirtyy mahtipontisesta, teknisestä osiosta vaivatta thrash-metallille ominaisiin nopeuksiin, siitä death metallin raskauteen ja taas takaisin. Thrash-riffeissä haisee vahvasti niin Kreator kuin italialainen Necrodeathkin. Klassisen musiikin sävelkulut ovat puolestaan vahvasti esillä levyn instrumentaaliosioissa. Kitarasooloissa on yleisesti vahva draaman taju, mikä lisää niiden merkittävyyttä kokonaisuudelle. Musiikin sulava polveilu muistuttaa Opethin tyylistä, joskin Sadist esittää asiansa huomattavasti alkukantaisemmin.

Uudelleenjulkaisu on saanut bonuskappaleiksi kaksi vuonna 2000 äänitettyä biisiä, Dreaming Deformitiesin ja Musicians Against Yuppiesin. Molemmat biisit löytyvät bändin debyyttiseiskan kolmen kappaleen versiolta, joten tyylillisesti ne istuvat levyn linjaan, vaikka esitys ei 1990-luvun alun vihaisuutta tavoitakaan. Uudelleenjulkaisussa on mukana myös sanoitukset, joita alkuperäisjulkaisussa ei ollut. Muuten kansissa ei bändin taustaa kerrata, edes levyllä soittavaa kokoonpanoa ei ilmoiteta.

Above The Light sisältää kauttaaltaan vahvaa kappalemateriaalia, joka toimii hyvin vielä reilu vuosikymmen ilmestymisajankohdan jälkeenkin. Levyyn tutustuminen on enemmän kuin metallihistoriasivistystä lisäävä kokemus.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2006-02-19
Arvostelija : Teemu Lampinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.