Klaus Thunder & Ukkosmaine – Pielisjoki

90-luvun puolivälin tanssimusiikki jakaa musiikin ystävät siististi kahteen leiriin: osa ihmisistä pitää karvanoppabeatilla ryyditettyjä hittiraitoja sietämättöminä muinaismuistoina, kun taas toiset ovat löytäneet Ice MC:n, Scatman Johnin ja heidän aikalaistensa tuotannosta lukemattomia kulttiklassikoita.

Joensuulaisduo Klaus Thunder & Ukkosmaine iskee terävästi jälkimmäisten selkärankoihin toisella EP:llään. Yhtye kertoo ottaneensa vaikutteita Taikapeililtä, Aikakoneelta ja Movetronilta, mutta maallikko kuulee Pielisjoki-teoksella myös huomattavia vaikutteita Aavikon ilmaisusta ja vanhojen tietokonepelien musiikista. Luultavasti kaksikon levylautasella on viihtynyt myös hieman raskaampaa musiikkia, sillä jos esimerkiksi 80-luvun laukkakompilla etenevät Hälytys! ja Riippakivi sovitettaisiin uudelleen kieli- ja lyömäsoittimille, saataisiin pirteä EP:llinen perinteistä heviä ja poweria. Joensuussa on kuitenkin päätetty toteuttaa musiikki miellyttävän kotikutoisilla kosketinsoundeilla sekä rikkonaisella jumputusbeatilla, jotka yhdistyvät saumattomalla tavalla helposti kuunneltavaksi paketiksi.

Yhtye sinkoaa valtavan määrän koukkuja ja iskeviä melodioita kohti kuulijaa, eikä materiaali kuulosta missään vaiheessa pliisulta ja neutraalilta nykypopilta. Koskettimista vastaavan Wilhelm Meisterin tavaramerkki on soiton keskeyttäminen ja käynnistäminen uudelleen massiivisella jumputusfillisikermällä. Kaikissa kappaleissa on onnistuneet puolensa, mutta täysosumaksi kohoaa lopulta rauhallinen nimikappale Pielisjoki, joka peilaa onnistuneesti kotiseuturakkautta ja lapsuuden viattomuuden sekä suuren maailman rajapintaa.

Mukaan on saatu myös kaksi Jyväskylän-keikalla äänitettyä bonusraitaa: Sinä + minä = 1 luottaa samaan rikkonaiseen beatiin kuin demon alkupään kappaleet, mutta herkempi Niin petaa kuin makaa hajoaa riemastuttavasti täysin palasiksi, kun laulusta päävastuun kantava Klaus Thunder ja Wilhelm ruotivat ihmissuhteen vaikeaa kemiaa ilmeisesti täysin improvisoidulla vuoropuhelulla.

Ukkosmaineen materiaali on kauttaaltaan siinä määrin epämuodikasta ja yhteiskuntakelvotonta mutta samalla niin hyvin tehtyä, että kaikkien “B-musiikkia” harrastavien hyllyistä pitäisi löytyä sille tilaa. Hatunnoston ansaitsee myös levy-yhtiö Juki Records, joka ojensi vuosi sitten duolle suklaalevyt debyytti-EP:n suurten myyntilukujen johdosta.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2006-02-03
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.