Levyarvostelut

Lamb Of God – Killadelphia

Nykymetallin yksi suurimmista ja tiukimmista yhtyeistä on tarjonnut energisiä ja hikisiä keikkakokemuksia faneilleen, ja nyt niitä on vihdoinkin mahdollisuus katsella kotisohvalta. Tämä Philadelphian Torcaderossa nauhoitettu intensiivinen keikka on Lamb Of Godia parhaimmillaan. Yhtye saa ennestään loistaviin kappaleisiinsa uskomattoman potkun keikkatilanteessa. Sinänsä suuri harmi, että yhtyettä ei ole Suomen kamaralla nähty, eikä varmaan tulla näkemäänkään. No, onneksi ensin tuli maistiaisena yhtyeen ulkomusiikillisesta käyttätymisestä Terror & Hubris -DVD, jolla voi ihastella herroja keikkailun ulkopuolella. Sitä samaa on tosin tarjolla tälläkin levyllä, mutta keskitytään nyt kuitenkin siihen kaikkein olennaisimpaan. Kyllähän kaikki ovat kuulleet Aleksi Laihon tarinoita vokalisti Ryan Blythen viinasekoilusita.

Mallikkaasti kuvattua keikkaa pystyy seuraamaan ilman sen suurempia turinoita, mutta mikäli halua löytyy, niin setin voi katsoa läpi yhtyeen kommenteilla varustettuna. Tuo nyt jokseenkin turhaa nippeliä, mutta palvelee joitakin tosifaneja. Vaikka itse kuulun yhtyeen innokkaisiin kannattajiin, niin myönnettäköön, ettei muu kuin musiikki jaksa kauheasti innostaa. Mutta onneksi sitä on tarjolla noin 80-minuutin verran livetilanteessa ja kolmen videon muodossa. Videot nyt eivät ole mitään ihmellisyyksiä tarjoavia tekeleitä. Oikeastaan erinomainen Laid To Rest on video, jossa on mukana hieman muutakin kuin sitä kliseisiin asti käytettyä soittovideomallinnusta.

Tekeleen miinus tulee parhaiten esille äänen tason kohdalla. Videot ja valikot raikaavat huomattavasti äänekkäämmin kuin itse keikka. Ainakaan stereona katseltuna ei masiinasta saa sellaisia tasoja irti kuin videoista. Liekö sitten useammalla kanavalla tuokin hallussa.

Mitä itse keikkaan tulee, niin yhtye on ollut kaksi vuotta tienpäällä ja soitto kulkee. Vaikka kappaleet varmasti vedetään rutiinilla läpi, niin se on saatu erinomaisesti peitettyä. Jokaisessa biisissä yhtye antaa kaikkensa, ja varsinkin vokalisti Blythe on sellainen veikkonen, jota on ilo seurata. Selkeä murina toimii live-tilanteessakin lähes moitteetta. Tässä ulosannissa on monella kurlaajalla oppimista. Sanokaa ja ajatelkaa mitä lystäätte, mutta sanoista pitää saada selvää. Eihän hommassa olisi muuten mitään järkeä. Vähintäänkin yhtä tiukkaa on sitten kitaristikaksikon riffittely, puhumattakaan Chris Adlerin paalutuskonetta muistuttavasta rumpujen takomisesta. Tarkkaa ja niin ihanan raskasta.

Vaikka yhtyeen setti on ollut sama kaikilla näkemilläni keikoilla ja tällä videolla, niin ei se pilaa tunnelmaa ollenkaan. Kappaleet ovat yksinkertaisesti niin vastustamattomia, ettei niiden useampaan kertaa kuuntelu tee pahaa. Aina toimii. Kahdella levyllä on niin monta legendaarisessa asemassa olevaa kappaletta, että settiä ei voi pilata. Tutustukaa yhtyeeseen keikkatilanteessa ja käykää ihmeessä katsastamassa bändi lauteilla jos liikutte maailmalla ja siihen tilaisuus tulee. Ette tule pettymään. Tämä tallenne on jaetulla ykköstilalla viime vuoden metalli-DVD listalla. Toinen kehrääjä on Killswitch Engage.

See who give’s a fuck!

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2006-02-13
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Comments

One response to “Levyarvostelut”

  1. […] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.