DJ Orkidea – Music Speaks In Thousand Languages

On sanottu, että suutari pysyköön lestissään. Väitteessä lienee jotain perää. Tanssituottajien ekskursiot chillout- ja ambient-musiikin maailmaan päätyvät usein siihen, että samat ideat kierrätetään hitaammalla tempolla ja tuloksena on Anttilan alelaareista tuttua Ibiza-höttöä. Valtakunnan trance-ikoni Orkidea ei myöskään välty täysin tältä ongelmalta, mutta pienen painoksen chillout-albumille on löytynyt myös joitain oivalluksia.

Vanha suomenkielinen hypnoosisample levyn alussa tuntuu tyylitajuttomalta suhteessa levyn englanninkieliseen ja moderniin yleisilmeeseen. Pian päästään Orkidealle tunnusomaiseen eteeriseen kaunisteluun, joka parhaimmillaan pakahduttaa, mutta usein sentimentaalisten mollisointujen loputon kierto alkaa toistaa itseään. Orkidea kaipaisi uusia tehokeinoja. Suomiteknon kaanonin helmi, Jimi Tenorin Take Me Baby, on vesitetty laimeaksi houseralliksi. Levyn päättää tuulipukukansan laskuhumalainen itkuvirsi Joutsenlaulu, jonka Olavi Uusivirta tulkitsee antaumuksella ja kappaleen sovituskin on levyn parhaimmistoa. Muutoin albumin tekninen puoli antaa varsin 90-lukulaisen vaikutelman.

Kritiikistä huolimatta levy jättää positiivisen fiiliksen. Harmi vain, että tämä tapahtuu soljuvan ja harmittoman muzakin merkityksessä. Myös rentoutumismusiikissa voi olla näkemyksellistä särmää.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2006-03-07
Arvostelija : Pauli Komonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.