Himsa – Hail Horror

Muodollisesti pätevä seattlelainen Himsa palaa julkaisukantaan Hail Horror -levyllä, jota edeltänyt Courting Tragedy And Disaster ilmestyi jo 2003. Levyjen välissä Himsa on viihtynyt tiivisti tien päällä, esimerkillisimpinä kiertueina mainittakoon viime kesäiset rundit mm. Danzigin, Arch Enemyn, Cradle Of Filthin ja The Black Dahlia Murderin kanssa.

Moni kakku päältä kaunis, sanotaan. Himsa palkkasi Hail Horrorin äänittäjäksi tanskalaisen, suuressa nosteessa olevan Tue Madsenin (mm. Aborted, The Haunted, Mnemic). Tämä kannatti, sillä levyn äänimaailma murtaa jäätä Sammon lailla; energian välittyminen kuuntelijaan ei ole ainakaan teknisistä puolista jää puoliväliin. Myös levyn kansitaide luo kauniin, painostavan tunnelman.

Hail Horrorin sisäinen kauneus on ristiriitaista. Yhtyeen voimariffit ja reippaat kompit miellyttävät kyllä kuunnellessa, mutta niiden teho ei ylety pintaa syvemmälle. Himsa kerää musiikkiinsa elementtejä death metallin raskaista riffeistä, thrashmetallin vauhdista ja rytmistä sekä perinteisen heavy metallin melodioista. Toisin sanoen, Himsa on amerikkalaisen, kolmannen sukupolven melodeathin duunari.

Levy alkaa voimakolmikolla, joista löytyy myös mielestäni levyn paras ja vakuuttavin kappale The Destroyer. Seuraavat neljä kappaletta esittelevät runsain mitoin melodisempia riffejä, joissa voima ja raskaus ovat mukana ainoastaan näennäisesti. Levyn keskimmäinen 20 minuuttia on juuri se kivipussi, joka upottaa levyn jo satamaan. Viimeiset kolme biisiä nostavat jälleen yhtyettä suosta soiden paljon energisemmin.

Useiden kuunteluiden ja etäisyyden ottamisienkaan jälkeen Himsa ei saa esitettyä minulle mitään syytä, miksi kuuntelisin levyn heti uudelleen. Selkeimmin tähän vaikuttaa se, että kolmen vartin levystä suurin osa on puolivillaista, turvallista soittimien läpsimistä, joka vain tekee kuuntelijasta kuulijan. Usein paljon kiertueella viihtyneiden bändien levyistä tulee intensiivisiä, keikkatilanteissa testattuja pakkauksia. Suljen silmäni ja kuvittelen, miten Himsan tasapaksu musiikki on keikoilla varmasti vielä unettavampaa.

Hail Horrorin biiseissä on voimakkaita kohtia, yhtyeellä on hyvät voimavarat käytettävinään. Jatkossa siis toivoisi, että se panostaisi pelkästään terävien biisien kirjoittamiseen ja tehokkaiden albumikokonaisuuksien muodostamiseen.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2006-01-03
Arvostelija : Teemu Lampinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.