James Apollo – Good Grief

James Apollon markkinointikoneisto osaa hyvin työnsä mielikuvien luomisessa: promokuvassa laulaja-laulunkirjoittaja polttelee kessua niin kovan jätkän näköisenä, että kansa lakoo ja miehen musiikin kuuntelemista verrataan ”täydellisen martinin juomiseen itse Luciferin kanssa”. Miehen toisen sooloalbumin kannessa komeileekin joukko demonisia etsauksia yhdistettynä pienen punaisen sydämen luomaan lämpimään lohtuun. ”Kello on kolme iltapäivällä ja ulkona on jo pilkkopimeää.” Uskottavuus plus plus plus.

James Apollo yhtyeineen luottaa kuitenkin musiikin voimaan. Tuo musiikki ei ole lainkaan niin pirullista kuin esipuhujien jäljiltä olisi odottanut, mutta mitenkään puhtoista tämä ei silti ole. Akustiset soittimet, hiljainen rumpu ja Apollon voimakas ulosanti luovat äänimaiseman, jossa kuuntelija istutetaan hämyisen kapakan tummaan tunnelmaan, kuuntelemaan kuinka rähjääntynyt, mutta tiellä oppinsa saanut yhtye vangitsee jokaisen paikalle eksyneen sielun. Ja elämän pölyt ja unihiekat huuhdotaan suupielistä väkevästi.

Jo kappaleiden nimet, kuten Dead Men Weight More Than Broken Hearts ja Long Rope paljastavat paljon. Apollo osaa kirjoittaa myös myötämäkeen laskettelevia menopaloja, mutta parhaimmillaan hän on juuri noissa eniten ahdistuneissa kappaleissa. Äänekkäämmistä biiseistä Mercenary Tango ja Good Grief nousevat ylitse muiden.

Good Grief on hieno levy, ja avoimesti suositeltavissa tummanpuhuvista laulaja-laulunkirjoittaja -artisteista pitäville. Jos sanani eivät tehoa, voi Apollon kotisivuilla käydä kuuntelemassa levyn kokonaisuudessaan.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-12-02
Arvostelija : Teemu Lampinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.