Rogue Wave – Descended Like Vultures

Joulukuisessa lumiloskassa kahlatessa Rogue Waven kappaleiden hyräily ei varsinaisesti kohenna mielialaa, mutta toisaalta ei sitä enää huononnakaan. Mutta hyräiltyä näitä tulee, sen verran paljon pop-koukkuja yhtye on kakkosalbumilleen kerännyt.

Descended Like Vulturesin kohdalla Rogue Wavesta voi puhua yhtyeenä. Debyyttilevy Out Of The Shadows kun oli täysin yhtyeen voimageneraattori Zach Roguen soolo. Nyt mukana on kolme jäsentä lisää, ja Rogue Wavesta on kasvanut äänekäs, mutta herkkätunteinen yksikkö; äänekäs joka toisella, herkkätunteinen joka toisella kappaleella näin karkeasti.

Levyn aloittava Bird On A Wire on vielä vahvasti sidoksissa lähinnä 1960-luvun pop-estetiikkaan, pidättäytyen metelöimästä. Jo seuraava kappale Publish My Love loksahtaa kuitenkin suoraan amerikkalaisen indien raiteille, yhdistellen särkyvän laulumelodian voimakkaaseen kitarointiin ja rummutukseen. Catform aiheuttaa sen, että Rogue Wavesta puhuessa on pakko nostaa esille myös toinen Sub Pop -levy-yhtiön bändi, The Shins. Levyn ensimmäinen singlekappale 10:1 esittää yhtyeen suoraviivaisena ja äänekkäänä retro-bändinä. Vaikka kappale itsessään on hyvä, on se singlevalintana mielestäni harhaanjohtava, sillä yhtyeen sointi koko levyä katsoen on paljon monisyisempää.

Levyn loppua kohden yhtye tyytyy rauhallisempaan ilmaisuun. Haavemaisesti näppäilty Are You On My Side vaihtelee painostavasta säkeistöstä romanttisesti kyselevään kertosäkeeseen, kun taas sitä seuraava Medicine Ball vie Neil Youngin kantrityyliä muistuttaviin tunnelmiin. You on se yksi kappale, joka levyltä pakon edessä tulisi valittua. Biisi nousee yksinkertaisista, mutta mahtipontisista teemoista, vaihdellen hiljaisen säkeistön ja iskevän instrumentaaliosan kesken ennen kuin se löytää itsensä lopun äänekkäisiin melodiakuvioihin. Progressiivista pop-musiikkia, sano.

Descended Like Vultures on tasapainoinen ja taidolla tehty indie pop -levy, joka antaa melodiantäyteisen, ikävästä energiansa ammentavan 40-minuuttisen. Suuria hätkähdyttäviä hetkiä ei levyllä ole, mikä ikävästi korostaa musiikin tasapaksuutta. Joskus tasapaksuus on myös vahvuus, sillä nyt Rogue Wave ei sorru mihinkään kuuntelukokemusta ärsyttävällä tavalla pilaaviin venkoiluihin.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2005-12-05
Arvostelija : Teemu Lampinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.