Boys Of Scandinavia – Kill The Party

Yhdeksän loistavaa biisiä, häikäilemätön lauluääni ja viimeisen päälle tyylikkäät soundit. Näistä aineksista on kasattu Kill The Party, Boys of Scandinavian debyyttialbumi, ja yksi tämän vuoden parhaista levyistä.

Kutsui ryhmän musiikkia sitten millä nimellä tahansa – dancepunk, elektrofunk, darkdisco – on selvää, että kolmikolla on aivan omanlaisensa, linjakas näkemys modernista tanssimusiikista. Monen muun 2000-luvun orkesterin tapaan BOS:n musiikilliset esikuvat löytyvät 70- ja 80- lukujen vaihteen taidepunkista ja konemusasta Atlantin molemmilta puolilta. Osaavissa käsissä eivät pastissipeikot kuitenkaan kummittele: lukuisista vaikutteista on jalostettu täydellisesti tätä päivää ilmentävää omaehtoista musiikkia, hieman samaan tapaan kuin DFA- ja Chicks On Speed -labelien artistit tekevät.

Tyyliseikkoja yhtye on varmasti miettinyt viimeiseen asti, mutta onneksi se on muistanut tehdä myös albumillisen aivan mahtavia kappaleita. Kohokohtia ei edes erikseen tarvitse luetella, sillä levy on yhtä tarttuvien popmelodioiden juhlaa alusta loppuun. Biisien ydin on julmetun tehokkaissa, pelkistetyissä bassolinjoissa, joiden päälle yhtye latoo nakuttavia kitarariffejä ja viiltäviä synasoundeja. Rosoinen mutta kirkas tuotantojälki yhdistettynä jykeviin biitteihin suorastaan vaatii kääntämään nupit kaakkoon.

Parempaa tulkitsijaa lyriikoillensa Pojat tuskin olisivat voineet löytää: Tuomo Kuusen alleviivatun dramaattinen laulu on täydellisessä synkassa kohtalokkaiden ja tummasävyisten sanoitusten kanssa. Useimmissa kappaleissa valotetaan niitä lauantai-illan pimeämpiä puolia, sitä kun ihmissuhdedraamat, itsetunto-ongelmat ja laskuhumala iskevät. Tähän albumin nimikin viitannee – bileissä ollaan, mutta ikäänkuin ulkopuolisena tarkkailijana, hieman vaivaantuneena ympäröivien ihmisten ilonpidosta.

Levyä luukuttaessa vaivaantuminen on kuitenkin se viimeinen mieleentuleva asia – Kill The Party tulee valloittamaan tänä talvena niin klubien kuin vuokrayksiöidenkin tanssilattiat. Ja tuskinpa suosio vain tämän maan yliopistokaupunkeihin rajoittuu, Skandinavian pojilla näyttäisi olevan tie auki ihan niin pitkälle kuin he itse jaksavat kulkea.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2005-12-12
Arvostelija : Risto Mikkonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.