Stretch Arm Strong – Free At Last

Kalifornia on hieno paikka, sieltä on tehty “mahtava” tv-sarja ja kaikkea. Mutta oikeasti Kaliforniasta kyllä tulee välillä jotain hyvääkin, kuten bändejä. Columbiasta, eteläisestä Kaliforniasta ovat kotoisin nämä Stretch Arm Stronginkin pojat. Tämä neljä levyä erinäisille lafkoille julkaissut hardcore/punk-akti on saanut tuoreen levynsä ulos ja väittää sillä vakuuttavansa hardcore- ja punk-kansat totaalisesti. Vuonna 2003 julkaistun Engage-levyn metallia, melodiaa ja hardcoreraivoa yhdistelevä mikstuura saa nyt seuraajakseen Free At Last -nimisen räiskäleen.

Alunperin vaikutteita vanhoista hyvistä hardcore-bändeistä ottanut Stretch Arm Strong on muuttanut soundiaan todella paljon melodisempaan ja emotionaalisempaan suuntaan. Ehkäpä jotain etäistä Gorilla Biscuitsin jäänteitä voi musiikista löytää. Free At Lastilta odotin jotain räiskyvää, punkahtavaa hardcorea, mutta toisin kävi. Pop on se sana, johon suuntaan SAS on myllyään pyörittänyt, sillä Free At Last pitää sisällään paljon punk-elementtejä, mutta tarttuvista biiseistä tulevat mieleen lähinnä lässyt “punkit” Good Charlotte ja New Found Glory. Nämä mainitsemani bändit tietysti ovat valtaosan amerikkalaisista mielestä oikeaa punkrockia, mutta kuulostaapa SAS välillä myös kotoiselta Disco Ensembleltäkin. Levy on aikamoinen sotku, sillä välistä mennään lähes hardcore-meiningeissä, mutta välistä ollaan taas niin emoa, ettei mitään järkeä. Tästä esimerkkinä varmasti päähän soimaan jäävä Hearts On Fire, joka sekään ei jaksanut innostaa muutamaa kuuntelua enempää. Kahdentoista biisin paketista en sitäpaitsi edes pysty sanomaan toista hyvää kappaletta, joka olisi jäänyt mieleen sen kummemmin.

Free At Last on todella epätasainen paketti musiikillisesti, vaikka yhtyeen soitanto on moitteetonta ja levyn tuotanto todella hyvää jälkeä. Hyvät soundit eivät pelasta sitä, että kappaleet itsessään eivät toimi tai ota tuulta alleen. Jos Stretch Arm Strongia on kuunneltava, valitsen mielelläni mieluummin Engagen kuin Free At Lastin. Joku tästä varmasti pitää ja löytää materiaalistakin jotain tähdellistä, mutta minä en ja sille ei ketään mitään voi. Ottakaa haltuun, jos haluatte koittaa selvittää, mitä tulee, kun yhdistää punkrockia, hardcorea ja popahtavaa soundia. Meikälle ei tämä millään tipu.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2005-12-30
Arvostelija : Markus Veijalainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.