Lemmenpyssyt – Lemmenpyssyt

Huh, ja toinen huh. Lemmenpyssyjen ensimmäinen täyspitkä tuotos aiheutti ensi kuulemalta samanlaisen reaktion kuin Tehosekoittimen debyytti aikoinaan. Asennerokkia ja naiiveja sanoituksia. Lemmenpyssyt alkoi herättää huomiota voitettuaan Suen demoskaban reilu vuosi sitten. Viime kesänä ammattikoulurockin lähettiläät soittivat ensimmäiset festivaalikeikkansa mm. Provinssi-rockissa ja Raumanmerellä. Festariesiintymisten jälkeen Lemmenpyssyt sulkeutui Klaukkalan D-studiolle pelaamaan X-boxia ja nauhoittamaan esikoistaan. Tuloksena julkaistiin levyllinen rouheaa, äijämäistä ja kitaravetoista riffirockia, jossa on ripaus jopa suomipunkkia. Kuin Hellacopters ja Popeda olisi laitettu samaan studioon puoleksitoista viikoksi.

Debyytin ensimmäinen puolisko rokkaa eteenpäin vauhdilla. Levyn aloittava instrumentaalinen Paula antaa sekä Pyssyistä, että kiekosta täysin väärän kuvan. Punaisen auton startatessa alkaa bensa tuoksua, kumi palaa, tukka hulmuta ja puntti lepattaa. Kakkoskappale onkin alkoholinmakuinen perjantai-illan nostatuskappale. Manselaisten tekemä oodi Hervannalle, Hervanta Rock City, ei ehkä Tampereella harvoin vierailevalle aukene samoin kuin paikallisille. Tästä syystä kappale alkaa puuduttaa muutaman kuuntelun jälkeen. Bensaa liekkeihin kertoo Lemmenpyssyjen elämänasenteen. Kynttilää poltetaan molemmista päistä ja monesta kohdasta keskeltä. Mä sanon joo hymyilyttää naiiviudessaan, mutta samalla nostattaa itsellekin uhon päälle.

Toinen puolisko lähtee tutkimusretkelle ihmissuhdeviidakkoon. Koska ensimmäinen puolisko aiheuttaa positiivisen levottomuuden, ovat toisen puoliskon hitaat kappaleet ikävä välilasku. Levyn kokonaispituus ei ole kovin pitkä, joten se olisi huoletta voinut olla kokonaan pelkkää paahtoa. Etenkin hitaissa kappaleissa kaipaisi laulaja-Gringon lauluun syvyyttä ja vakuuttavuutta. Onneksi notkahduksen jälkeen levy päättyy taas kunnon meininkiin. Täytyy elää tuo jälleen mieleen muistikuvia Tehiksen Rock`n`Roll –albumin ensikuunteluista. Levyn päättävä Herttaässä on samaa Pyssytavaraa kuin muutkin vauhdikkaammat rallit.

Tähän levyyn tai yhtyeeseen ei kannata suhtautua liian tiukalla asenteella. Lemmenpyssyillä on oma selkeä linjansa tehdä musiikkia, ja debyytillä on muutamia helmiä esimerkkeinä. Jos koko levy olisi ollut ensimmäisen puoliskon kaltaista runttausta, tämä voisi olla viiden tähden levy. Hieman on kuitenkin vielä hiottavaa seuraavaan levyyn. Vielä varoitus äideille, piilottakaa tyttärenne näiltä pojilta!

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2006-02-25
Arvostelija : Mira-Monica Anttila

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.