Dark New Day – Twelve Year Silence

Dark New Day on eräänlainen all stars -kokoonpano, sillä sen jäsenet ovat ehtineet vaikuttaa monessakin eri bändissä. Bändejä tosin yhdistää aikalailla samanlainen musiikillinen tausta. Tyylillisesti liikutaan aika vahvasti “ameriikanrokki”-meiningillä. Oikeastaan parempi kertoa heti alkuun, mitkä yhtyeet ovat aiemman elämän yhtyeitä. Stereomud, Sevendust, Doubledrive ja Creed. Noista merkittävin isäntä Dark New Dayn soundissa on Sevendustissa soittanut kitaristi Clint Lowry. Toinen herra, joka vaikuttaa myös suuresti omalla panoksellaan yhtyeeseen, on vokalisti Brett Hestla. Hänen tunnetuin työmaansa on ollut Creedin basson varressa yhtyeen ammoisina areena-aikoina.

Kaikkein eniten yhtye onnistuu muistuttamaan Sevendustia, vaikka ei varmasti sitä haluaisikaan. Jollakin tapaa Lowreyn kitarointi tuo herkeämättä mieleen alkuaikojen Sevendust-albumit. Varsinkin raskaimmissa riffeissä assosiaatiota tuskin on kenenkään turha kieltää. Kuten nyt vaikkapa tarttuvassa Free-kappaleessa. Samoja linjoja viljellään albumin kahdella ensimmäisellä kappaleella, jotka sitten pidemmän kuuntelun jälkeen osoittautuvat varsin toimiviksi yksilöiksi. Taking Me Alive -kappaleen hieno pianointro ja sen vaikuttavat riffit saavat täydet pisteet. Samoin vokalisointi on mallikelpoista, eikä mistään flekmaattisuudesta ole tietoakaan. Sehän näillä ameriikanherroilla on välillä tapana, että laulu kuulostaa tuhnuiselle ja nuhaiselle. Kertosäe on se lopullinen kruunu kappaleen päähän, sen raskaus toimii erittäin mallikelpoisesti, vaikkei mistään metallista kyse olekaan. Muistakaahan nyt sitten se, että rokki ja metalli ovat kaksi asiaa. Ei tämän yhtyeen ole tarkoituskaan kuulostaa Panteralta.

Oikeastaan levyn ensimmäinen puolisko toimii loistavasti, aina Them Bones -kappaletta myöden, joka tosin irvokkaasti tuo mieleen Alice In Chainsin, aina kappaleen nimeä myöden. Oikeastaan levy olisi melkein täydellinen rokkiplatta, mikäli alkupään kappaleiden intensiteetti olisi säilynyt loppuun asti. Mutta nyt ei niin käynyt, joten viidennen kappaleen jälkeen joudun tavallaan palaamaan alkuun ja aloittamaan uudelleen. Ei sinällään, että nuo viimeiset viisi kappaletta mitään sontaa olisi, vaan niiden ideat eivät toimi aivan yhtä mallikkaasti.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2005-12-21
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.