Manntis – Sleep In Your Grave

Suomessakin seurattu Music Television Battle For Ozzfest -todellisuustelevisio-ohjelma nosti yhdysvaltalaisen Manntis-yhtyeen nimen huulille. Siinä, missä television mahti levitti yhtyeen nimeä globaalisti, on bändi ansainnut kantimensa rankalla keikkailulla Amerikassa. Syksyllä 2000 perustetulla Manntisilla on jo yli tuhat keikkaa takanaan, pikkuklubeista isoihin festareihin.

Sitten niihin ääniin, joita levyltä kuulee. Se, missä Manntis on nyt ei ole heidän musiikkinsa ansiota. Yhtye on raa’alla työnteolla saavuttanut asemansa, sillä debyyttilevy Sleep In Your Grave, vaikka omat tähtihetket omaakin, ei juuri musiikillisesti edukseen erotu. Manntisin metallin raskautta ja hardcoren tinkimättömyyttä yhdistelevä tyyli on tämän vuosikymmenen aikaan kuultu jo liian monesti, että mikään yhtye ilman Suurta Näkemystä pystyisi tyylistä leipomaan muuta kuin rusinapullaa. Sleep In Your Grave sisältää 1) tarttuvia riffejä, X) reippata komppeja ja 2) suoravihaista huutoa, mutta silti se ei tee 1) mitään ennalta-arvaamatta, X) riittävän vakuuttavasti tai 2) mitenkään muistettavasti.

Avausbiisin Axe Of Redemptionin avausriffi uhkaa tartuntavaaralla, mutta lopulta koko kappale käpertyy ja luuhistuu kasaan hämmentävän helposti. Kolmas biisi Approach on kokonaisuutena vahvempi kappale, esitellen kaikki Manntis maneerit hyvässä ja pahassa. A New Breed Of Hate irtoaa suoraviivaisesti hakaten, mutta muuhun se ei pystykään. Second Life Ahead tuo vaihtelua hitaammalla, rääkkyvällä alullaan, aueten kuitenkin kuulostamaan vain koko levyn keskiarvolta.

Kappaleista pystyy luettelemaan hyviä kohtia, yksittäisiä riffi- tai rytmitysoivalluksia, mutta oikeastaan kertaakaan yksikään kappale ei kestä kokonaisuutena. Onneksi levyllä on kestoa vain rapiat 28 minuuttia (myyntiversiossa on lisäksi kolmen biisin demoversiot bonuksena), mikä pitää intensiteettitasoa yllä. Ehkäpä tätä pitäisi tarkastella kokonaisuutena, yhtenä pitkänä kappaleena, joka ei ala mistään eikä lopu mihinkään? Ei, siihen olen liian raihnainen ja väsynyt. Kuitenkin on hyvä huomauttaa, että Manntisin musiikista pitäminen on varmasti sidonnaista kunkin omaan kuunteliabiografiaan: jos tympiintymistä puolivihaiseen, rankalta näyttävään musiikkiin ei ole tapahtunut, tämä voi hyvinkin olla sinulle Suuri Näkemys nykymusiikin tilasta.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2005-12-01
Arvostelija : Teemu Lampinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.