Old Man´s Child – Vermin

Dimmu Borgirissa viisikielistä sahaava Galder osoittaa jälleen olevansa melkoinen monitaituri: mies hoitelee Old Man’s Childin uutukaisella lähes kaikki instrumentit koskettimista bassoon ja on vastuussa myös vokaaleista sekä sanoituksista. Rumpujen taakse on sentään värvätty nopeusennätyksiä rikkonut Reno H. Kiilerich, joka Verminillä tosin polkee varsin hillittyjä komppeja.

Vanhan kehnon jälkeläisten edellinen albumi In Defiance of Existence oli muutamasta onnistuneesta raidastaan huolimatta alkuaikojen levyihin verrattuna hienoinen pettymys, joten tuoreen julkaisun asettuessa soittimeen odotukset ovat korkealla. Avausraita Enslaved and Condemned potkaiseekin kiekon käyntiin varsin napakan riffittelyn siivittämänä, eikä tarttuvaa pianokuviota hyödyntävä In Torment’s Orbit jää kauas taakse. Myös Twilight Damnationin hittihakuinen melodia uppoaa herkästi aivojen perukoille ja tuo epäilyttävästi mieleen ruotsalaisten suosiman melodeath-genren.

Vermin kärsii ajoittain samoista ongelmista kuin edeltäjänsä: tälläkin kertaa sekaan on lyöty kauhallinen varsin keskinkertaista deathblack-läpsytystä, joka jää armotta komeampien riffien jalkoihin. Ongelmistaan huolimatta se on eittämättä askel parempaan suuntaan, ja hyvien hetkiensä ansiosta levyä kehtaa jopa suositella hienoisella varauksella yhtyeen ystäville.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2006-01-10
Arvostelija : Jere Salonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.