Châlice – Shotgun Alley

Hard rock elää vahvaa kauttaan jälleen kerran ja tämän siivellä monet alan konkarit ovat kokeneet uudelleen loistonsa aikoja. Genren kirkkaimpien nimien vanavedessä myös farmijengi eli suuren yleisön tietoisuuteen ponnahtamattomat bändit ovat saaneet jatkettua levytyssopimuksiaan ja päässeet täten toteuttamaan itseään vielä kerran. Yksi näistä konkaribändeistä on naisliittokanslerin omaavasta maasta tuleva Châlice, joka tosin aloitti hard rockin parissa silloin, kun se ei todellakaan ollut muodikasta, eli kymmenisen vuotta sitten.

13 biisin uutukaisellaan ja urallaan viidennellä täyspitkällään Mötley Crüe, Warrant ja Saxon -maastoja kapuava viisikko lataa sellaista perushyvää peruspakettia. Tuotanto ja soitto on kohdallaan ja sävelkynästä on tällä kertaa loihdittu tutun ja turvallisen kuuloista rock´n´rollia. Vokalisti Gino Naschke on viimeinen niitti bändille, josta tulee monin paikoin mieleen eurooppalainen versio Vince Neilin työnantajasta.

Bändistä huokuu selkeä kaipuu Kalifornian maisemiin kultaiselle 80-luvulle. Sinänsä mitään omalaatuista vivahdetta ei yhtyeen musiikista sen kummemmin saa, bändi toimiikin kuin tilaustyönä genren musiikkiin. Alun neljän ensimmäisen menopalan aikana koko albumin linjaa selkeyttävä raide löytyy ja parin täytepalan jälkeen kiskot kalkattavat taas vahvemmin Kick It -rallatuksesta lähtien. Jollakin tavalla bändi kuulostaa oikein hyvältä kotikulmien tähtibändiltä, mutta selkeää maailmanvalloitusmentaliteettia ei bändistä pysty aistimaan.

Kotikutoisuudesta huolimatta meno on kuitenkin yleisesti ottaen sen verran vahvaa, että tiukata ponnistuksesta täytyy palkita. Kun teknisistä pisteistä tulee neljä ja tyylipisteistä kolme, muodostuu yleisarvosanan näiden väliin, mutta valinta kallistuu kuitenkin kolmosen puolelle, kun se pikantti lisä jää toteutumatta ja tuloksena on oppikirjamainen ote. Näin tällä kertaa.

Mainittakoon, että tämä julkaisu julkaistaan todellisuudessa tuplalevynä. Toisella cd:llä on best of -tyyppinen kooste bändin parhaista paloista. Harmittavasti promoversio sisälsi vain uutukaisen, joten bonuskokoelma saattaa hyvinkin lisätä kokonaisuuden painoarvoa. Bändiä voi nähdä Euroopassa talvella yhdessä Deep Purplen ja Alice Cooperin kanssa, joten mars mars halpalentomatkalle, jos yhtye kiinnostaa!

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2005-11-24
Arvostelija : Gao

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.