Diecell – Audile Assault

Vaasan ryminäryhmä Diecell tarjoaa kuulijalleen hyvin maustettua hevikeittoa. Saatekirjeessä mainitun thrash metalin lisäksi on ilmaisuunsa sekoittunut suomalaisesta heviperinteestä tuttua melankolisuutta, niin kuin kappaleesta Northern Hatred voi nimensäkin puolesta päätellä ja koko soppaa hämmennetään asenteikkaalla ja rokkaavalla soitannalla. Vasta alle vuoden on Diecell tupruttanut savuaan Suomen sinitaivaalle, mutta jo ensimmäinen demonsa Audile Assault asettaa melkoisia odotuksia tulevaisuudelle.

Ensimmäinen kappale Turmoil Symphony räväyttää homman isolleen ensitahdeista lähtien ja jollain perverssillä tavalla laulaja Antti Railion rähinä tuo mieleen itsensä suursoturi Chuck Billyn. Mielikuvitusta tai ei, asenteella herra vetää ja kertosäkeen melodisempi osuus vain nostaa pisteitä. Perässä rymistelevä Semper Fi nakkaa lisää halkoja pesään ja nyrkkiä otsaan –meininki uppoaa ainakin minulle paremmin kuin hyvin. Alone sen sijaan hiljentää vauhtia ja antaa tilaa ilmavammille kitaramelodioille ja Diecell esittelee kappaleessa pohdiskelevampaa puoltaan. Tällä alueella piilee kuitenkin sudenkuoppa, jota sietäisi visusti varoa, sillä Vaasan miesten musisointi alkaa hämäävästi kuulostaa Oulun tuomittujen ja kuopattujen jo tutuksi tekemältä melankoliamylläkältä eikä vähiten Railionn laihialamaisten maneerien tähden. Viimeinen naula arkuun, jo mainittu Northern Hatred summaa edellä esitellyt elementit ja antaa tyylikkään lopetuksen.

Diecelillä on nyt sormet tiukasti vesurin ympärillä ja kunhan oma polku saadaan raivattua puhtaaksi lopustakin aluskasvillisuudesta, on yhtyeellä kaikki mahdollisuudet kuulla suurempiinkin suosionosoituksiin. Flame On Diecell!

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-11-15
Arvostelija : Kimmo A. Koskinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.