Roadrunner United – The All-Star Sessions

Roadrunner Records on päättänyt kasata oman All-Star -joukkueen, ja tuloksena on kirjava joukko levy-yhtiön suuria tähtiä pelaamassa yhteen. Kapteeneiksi on valittu Joey Jordison, Robert Flynn, Dino Cazares ja Matthew K. Heafy, ja he vastaavat biisien kirjoittamisesta ja tuottamisesta. Kapteeneiden lisäksi mukana on huikeat 51 muuta alansa huippumuusikkoa mm. Slipknotista, Cradle of Filthistä, King Diamondista, Chimairasta ja Type O Negativesta. The All-Star Sessions on osoitus Roadrunner Unitedin aikaansaannoksista. Bonuksena albumin mukana tulee dvd-levy, johon on koottu mm. joukkueen jäsenten ja kapteenien haastatteluita ja tallenteita levytyssessioista.

Albumi on melko raskasta kuunneltavaa, eikä raskas tarkoita tässä pelkästään tyylillisiä seikkoja. Biisejä löytyy 18, ja albumille on koottu musiikkia laidasta laitaan. Sekaan mahtuu niin erinomaisia kuin myös välttäviä suorituksia. Läpikuuntelu on melko hikistä hommaa jo pelkän keston vuoksi. Biisien tyylit noudattavat pitkälti solistien tyylejä. In The Fire -biisin alkaessa voi jo arvata ilman ennakkotietoja, että solistina on pakko olla King Diamond itse. Kyseinen biisi sijoittuukin albumin parhaimpien kastiin. King Diamondin pettämätön kirkuna ei voi jättää kylmäksi, mikäli miehen omalaatuinen ääni ei hirvitä.

Biisien kirjoittajat eivät ole pyrkineet yhtenäiseen linjaan, vaan jokainen biisi on räätälöity esittäjien mukaan, tässä tapauksessa enemmänkin solistien. Joidenkin biisien kohdalla sävellystyöhön on tosin osallistunut kapteenin lisäksi joku biisin esittäjistä, ja tämä on osaltaan varmasti vaikuttanut biisin tyylin muotoutumiseen. Poikkeuksena on Roads, joka on täysin kapteenivapaata tuotosta. Tämä kipale on Josh Silverin omaa käsialaa, ja solistina heiluu Opethin Mikael Åkerfeldt. Biisin akustinen tunnelma ei tosin jaksa innostaa kaiken railakkuuden keskellä, eikä biisiä seuraava Blood & Flames onnistu parantamaan yhtään tempoa. Piristävänä raitana on loppupuolella punk-henkinen I Don’t Wanna Be (A SuperHero), jossa solistina toimii Misfitsin ex-solisti Michael Graves.

Albumin tarkoituksena on kai tarjota jokaiselle vähän jotakin. Tällaisten projektien ongelmaksi muodostuu kuitenkin usein hajanaisuus. Niin on tämänkin levyn kohdalla. Vaikka kaikille jotakin -periaate onkin hieno, aiheuttaa se valtavan määrän erinäköistä ja -kokoista tavaraa, joka täytyy tunkea samoihin levynkansiin. Mukaan halutaan tietenkin edustamaan mahdollisimman moni Roadrunnerin suurista tähdistä, ja niitähän löytyy. Herääkin kysymys, onko tällaisessa mahtipontisessa ”huippujoukkueiden” muodostamisessa loppujen lopuksi mitään järkeä.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2005-11-15
Arvostelija : Sini Hytönen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.