John 5 – Songs For Sanity

Kitarasankarien kärkikaartiin on kovaa vauhtia kapuamassa eri musiikki- ja soittotyylien taitoniekka, ensi kesänä 35-vuotissyntymäpäiväänsä viettävä John Lowery. John5-nimellä esiintyvä, ex-työnantajansa Marilyn Mansonin tyylisessä maskissa viihtyvä, miekkonen tarjoaa toisella soololevyllään raikkaan tuulahduksen, jostakin Joe Satrianin ja Steve Vain tuotantojen välimaastosta, maustaen keitosta kuitenkin raikkain vivahtein.

Yhtenä Loweryn läpimurron pääarkkitehdeistä voidaan pitää Whitesnake-bändin basistia, Rudy Sarzoa, joka vuosia sitten sattui kokemaan Loweryn alkuaikojen Alligator Soup -bändin keikalla. Tämän jälkeen Sarzo halusi välittömästi tehdä yhteistyötä Loweryn kanssa ja nouseva kitaristinalku pääsikin studiomuusikoksi erilaisiin projekteihin. Tämän jälkeen tietä oli helpompi raivata omin avuin. Sittemmin Lowery on työskennellytkin niin Ozzy Osbournen, David Lee Rothin, Rob Halfordin kuin Salt´n´Pepa -raptrionkin kanssa, eikä yhteistyökumppaneista takuulla ole pulaa tulevaisuudessakaan.

Yllätyksellisyys on se ase, jolla mukavan rokkarin maineessa oleva Lowery lataa tiettyihin peruskuvioihin oman tilutustulituksensa, joka tunkee vastustamattomasti kuulijan suojavallien lävitse. Päinvastoin kuin monilla aikalaisillaan, biisit ovat rakennettu täsmälleen herran tyylilajeja rikkovaa soittoa ajatellen, eikä rimaa todellakaan ylitetä siitä, missä se olisi matalimmillaan. Rohkeat kokeilut ajavat turhan itseriittoisuuden edelle, vai mitä sanotte vaikkapa Gein With Envyn hauskasta, osin itseironisestakin iloittelusta. Heti perään, biisissä Sin, mies maalaa death metal -tunnelmin, yhdistäen siihen herkullista junttapullaa.

Välillä kitarakuviot tuntuvat ajautuvan tahattoman välinpitämättömäksi, mutta hetkeä myöhemmin tajuaa niiden yhtyvän kuin valettu biisin runkoon. Leikkimielisyys, anarkistisuus ja uuden löytämisen halu leimaavat Loweryn musiikkia. Ideoita on runsain mitoin, mutta sävelkorva ymmärtää myös yksinkertaisen riffin voiman. On ilo kuunnella, varsinkin kovan luokan rockkitaristin, instrumentaalilevyä, kun herkeämättä odottaa, mitä taituri seuraavassa tahdissa tarjoaa.

Yksi merkkipaalu raskaan sarjan kitaristien luokkaan siirtymisessä oli oman kitaramallin lanseeraus. John Lowery Signature Fender Telecaster näki päivänvalon vuonna 2003. Toinen merkkipaalu saattaa myöhemmin olla osana vaikkapa kuuluisaa G3-kitaristiryhmittymää, Vain ja Satrianin kera. Aineksia tässä miehessä on vaikka mihin, siksi täydet pisteet jäävät odottamaan totaalista tajunnanviejää. Herralla on oma tajunnanräjäyttäjänsä kotioloissa, mainittakoon nimittäin sekin asia, että Lowery on naimisissa pornotähti Aria Giovannin kanssa.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-11-01
Arvostelija : Gao

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.