Fall, The – Fall Heads Roll

Jotta tämä albumi asettuisi oikeisiin mittasuhteisiin, kerrataan aluksi hieman The Fall -tilastotietoa: Fall Heads Roll on vuonna 1977 perustetun yhtyeen 25. studioalbumi. Bändiltä on julkaistu lisäksi saman verran livealbumeita, yli neljäkymmentä usein albumeille sisältymätöntä sinkkua ja viitisenkymmentä kokoelmalevyä. 28 vuoden aikana yhtyeessä on vakiojäsenenä soittanut yli 30 henkilöä. Sen tarkempi historian kertaaminen on tässä yhteydessä sekä tarpeetonta että mahdotonta. Olennaisin tieto on, että vokalisti Mark E. Smith ja häntä puolta nuoremmat soittajat jatkavat edellisellä Country On The Click -albumilla alkanutta yhtyeen uutta nousukautta.

Uusi hyvä meininki on saatu aikaan nuoren ja nälkäisen bändin tarkkakatseisen ja sävykkään soiton avulla. Bändi kuulostaa tiiviiltä, itsevarmalta yksiköltä, mikä ei ole aina ollut suinkaan selviö jatkuvasti vaihtuvissa The Fall -kokoonpanoissa. Tyylilajiltaan uusi levy edustaa samaa paahtoa mitä edellisetkin. Bändin poljennossa sekoittuvat Can ja Stooges, Neu! ja Buzzcocks, hulppea dada ja viiltävä realismi. Enemmät vertaukset muihin yhtyeisiin ovat turhia, The Fall on aivan oma instituutionsa, melkeinpä oma popmusiikin alalajinsa.

Fall Heads Rollin voima piilee erinomaisen tehokkaissa ja keskenään erilaisissa biiseissä. Kolme ensimmäistä kappaletta menevät vielä lämmitellessä, mutta Midnight Aspen -kaunokista lähtien levy on silkkaa hittiputkea. Vimmaisesti nauhalle runtattu Assume ja maailman jyräävimmällä bassokuviolla aseistettu Blindness jäävät meikäläisen kirjoihin ehtoina Fall-klassikkoina. Move-yhtyeeltä pöllitty I Can Hear the Grass Grow, Bo Demmick ja Clasp Hands taas ovat parasta poppia mitä Fall-leiristä on irronnut vuosiin. Levyn loppupuolelle on piilotettu myös pari yllätystä: Early Days of Channel Führer on rosoinen kantriballadi, ja päätöskappaleessa Trust in Me Smith jättää vokaalivastuun nimettömäksi jääville vierailijoille, jotka astuvat mikin eteen vuorotellen, muutaman rivin kerrallaan lausuen.

Smithin aina yhtä kryptiset ja viihdyttävät havainnot maailmanmenosta kulminoituvat tällä kertaa What About Us? -kappaleen tylyyn toteamukseen: “Move on/We are living legends/That live in on what you ought to know”. Tällä asenteella bändi on saattanut kilpailevat yrittäjät naurunalaisiksi jo 28 vuotta, ja Fall Heads Rollin perusteella elinvoima ei ainakaan ole hiipumassa. Jos The Fall -albumeita pitäisi laittaa paremmuusjärjestykseen, sijoittuisi tämä uutukainen päivästä riippuen niukasti top 10:n ylä- tai alapuolelle. Ryhmän klassikkolevyjä kuunnelleet tietävät, että se ei ole laisinkaan huono saavutus.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-11-08
Arvostelija : Risto Mikkonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.