Perzonal War – When Times Turn Red
Ei nimi orkesteria pahenna, jos ei orkesteri…No niin, valitettavasti tämä saksalainen rässijaoston hyökkäysvaunu on jäänyt minulta täysin pimentoon, vaikka When Time Turns Red onkin jo herrojen kolmas hengentuote. Hengentuote isolla H:lla ja mikä parhainta: näin kovan paketin ollessa kyseessä, ei tutustumisyritystä ainakaan pääse katumaan.
Levyn tuoteseloste: koostuu pääasiallisesti tiukasta modernihkosta rässistä, johon on iskukuumennettu sekaan aitoa rokkivoimaa. Sisältää myös varsin munakkaan lauluäänen omaavan solistin ja mikä tärkeintä, jokaisen tuiki tärkeään päiväannokseen kuuluvia tukan sotkevia menorokkiviipaleita koko levyn pituudelta. Perzonal War on löytänyt oman tyylinsä ja tätä tyyliä kutsuisin hittithrashiksi. Ennen kuin genrepuristit alkavat huutaa sellouttia, tukin heidän suuret leipäläpensä kertomalla kyseessä olevan yksinkertaisesti vain niin perkuleen tarttuvia kipaleita, jotka varmasti kelpaisivat suuremmallekin yleisölle. Sitä paitsi, kun When Time Turns Red sisältää yhden niinkin mahtavan kappaleen kuin 5 More Days, ei vastaväitteille jää sijaa. Kova luu on myös Matthias Zimmerin lauluääni, kaikessa äijämäisyydessään. Myönnettäköön, että herran ääni muistuttaa hieman eräästä Batterystä lauleskelevasta jynkkykitaristien kuninkaasta, mutta pitkän linjan Metallica-fanina en näe sitä ainakaan huonona asiana. Tunteella vedetään niin, että kuuluu ja sehän on tärkeintä.
Soundit on ruuvattu kokonaisuuden mukaan kohdilleen. Kun jynkkyä pyytää, sitä annetaan, ja kun tekee mieli herkistellä, niistetään nenää kahta kauheammin. Kyllä levy suvantokohtansa sisältää mutta ilman turhia hankauksia. Kappaleet ovat kuin yhtä suurta perhettä, kunkin kantaessa kekoon oman osuutensa ja näin meillä on käsissämme varsin upeasti esteettömästi eteenpäin soljuvaa musiikkia. Joissain kohdin on kenties turvauduttu liian turvallisiin ratkaisuihin eivätkä kaikki riffit nosta ihokarvoja pystyyn mutta parantamisen varaa täytyy jättääkin. Kyllä tämä kaikki tekomukatapankaikkirankat vedätykset pieksää, kovakouraisesti mutta silti hyvin herrasmiesmäisesti ja arvokkaasti. ”James, give me some thrashmetal, I need to hear something well-shaken and Definitely stirred.”
Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-11-10
Arvostelija : Kimmo A. Koskinen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]