Hotguitars With Santtu Puukka – Hierarkia

Uudella pitkäsoitollaan Porin meluduo Hotguitars tekee yhteistyötä korsolaisrunoilija Santtu Puukan kanssa. Hierarkialla Puukka, joka myös tunnetaan Klaus-yhtyeen laulajana, lausuu tai pikemminkin julistaa tekstejään Jyrki Laihon ja Teemu Korpipään loihtiman hälymaailman sekaan. Perusasetelma on tuttu esimerkiksi Pan Sonicin ja Alan Vegan mainiosta Endless-yhteislevystä, mutta pääpiirteittäin kyse on hyvin omalaatuisesta albumista.

Hotguitarsin Confessions-EP:llään esittelemä raa’an rujo kitaramöly on tämän projektin tarkoitusperiä varten taipunut tunnelmallisemmaksi ja huomattavasti elektronisemmaksi ilmaisuksi. Maltillisesti käytetyt kuusikieliset sulautuvat luontevasti konesoundeihin, muodostaen monisäikeisen hälymeren, jossa äärimmäisiä noise-tyrskyjä on vain harvakseltaan. Äänimaailma on tavallaan hyvin industrial-henkinen, mutta kitaroiden sävykäs läsnäolo sekä eksentrisyyteen taipuvat äänivalinnat ravistelevat oivallisesti genreajattelun ahtaita raameja.

Hotguitarsin metelikerrostumat kuhisevat vieraannuttavuudessaankin orgaanista kudosta, ikään kuin kasvualustana vierasvokalistin omalle panokselle. ”Tämä ruumis ui tietokoneen sisuksissa”, Puukka kuvailee osuvasti. Hierarkia tosiaan synnyttää vaikutelman jättimäisen koneiston sisuksissa meuhkaavasta runoilijasta, mikä sopii loistavasti kuvaamaan musiikin ja Puukan yhteiskuntakriittisesti latautuneiden tekstien suhdetta. Runoilija on sekä koneiston osa että sen kriitikko.

Seinien lisäksi ihmiset törmäilevät toisiinsa
Luulevat, ettei mikään laki rajoita heidän elämäänsä
Paitsi ne, jotka he itse ovat toisilleen salaa kirjoittaneet
(Vieraskorea)

Puukka lausuu tekstejään toisaalta punkmaisen räkäiseen tyyliin ja toisaalta keuhkomaisen teatraalisella tavalla. Puukan teksteissä on kuitenkin Keuhkoja lohduttomampi alavire. Ihmiselo saa yhä sairaampia ja käsittämättömämpiä muotoja, joista on vaikea löytää yhtään mitään hyvää. ”Kohta murhaaminen on meidän jokapäiväinen kulutuksemme”, Puukka manaa kahdessakin levyn esityksessä. Miehen ylenpalttinen kyynisyys menee välillä yli, mutta värikkäät kielikuvat ja esitystapa jaksavat puhutella läpi levyn.

Hotguitarsin ja Santtu Puukan yhteistyö toimii paremmin kuin uskoisi. Parhaimmillaan se ihmisäänten ja säröisen teollisuusmelun täydellinen symbioosi. Musiikissa vallitsee kuitenkin jatkuva, kiehtovan äänitaiteen ja merkityksettömän sekamelskan välinen jännite. Monen kuulijan kohdalla saattaa informaation paljous aiheuttaa ”pää hajoaa” -syndrooman, varsinkin jos noise on hieman vieraampi musiikin laji. Jos Puukan runous kiinnostaa meteliä enemmän kannattaa katsastaa miehen viime vuonna ilmestynyt Nuorallatanssia-esikoisteos, joista on eksynyt fragmentteja myös Hierarkiaan.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-10-12
Arvostelija : Tom Sundberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.