Divinefire – Hero

Divinefiren edellinen pitkäsoitto Glory Thy Name esitteli sangen kyvykkään yhtyeen, jonka sinfoninen metalli kuitenkin kaipasi vielä hieman tasaisempaa kappalemateriaalia ja lisää tarttumapintaa. Nyt Hero-albumilla etenkin ensin mainittuun puutteeseen on saatu parannusta, mutta levyn merkittävin uusi piirre on sinfonisten elementtien voimakas lisääntyminen. Ajoittain voisi kuvitella kuuntelevansa The Lord of the Ringsin soundtrackin dramaattisimpia hetkiä, joiden päälle on vain sovitettu tukevasoundista voimametallia.

Elokuvamusiikin ja melohevin yhtymäkohdasta voisi kuvitella löytävänsä esimerkiksi Rhapsodyn kaltaista suuruudenhullua ilotulitusta, mutta Divinefiren materiaali on kristillisestä sanomastaan huolimatta yllättävänkin ahdistuneen oloista, eikä neoklassista näpertelyä ole päässyt mukaan valtavasti. Narniasta tuttu nokkamies Christian Rivel tulkitsee vuosien kokemuksella osaavasti, mutta laulumelodiat eivät ole Herolla yhtä tärkeässä roolissa kuin Glory Thy Namella. Sinfonisten osuuksien jylhyys ja synkkyys sekä hetkittäin julmasti viiltävät kitarat tuovatkin paikoin mieleen jopa Cradle of Filthin. Tanakat riffit möyrivät yllättävän matalalta, eivätkä ajoittaiset sooloilut kirkasta tummaa yleiskuvaa merkittävästi.

Levy päätetään jokseenkin merkityksettömään versiointiin Queen-klassikosta The Show Must Go On, joka soi muuta materiaalia iloisemmin. Kristillisille levyille poikkeuksellisesti päällimmäiseksi jää kuitenkin yllättävän synkkä yleisilme, sillä taivaan riemuista laulaessaankin Rivel kuulostaa lähinnä ilmestyskirjan apokalyptisista visioista paasaavalta pastorilta.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2006-03-01
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.