Levyarvostelut

Silvio – Amass All You Can

Vuonna 2004 itsenäisyyspäivän vastaanotolla esiintynyt Silvio kävi tuolloin salaa vierailulla lähes jokaisessa suomalaisessa olohuoneessa. Merkittävä osa miljoonaluokan yleisölle esiintyneen yhtyeen jäsenistöstä on vaikuttanut myös maamme johtavien jazz-yhtyeiden kokoonpanoissa (mm. Quintessence, Five Corners Quintet). Nämä meriitit asettavat huimia odotuksia Amass All You Can –albumille.

Silvion esikoinen on selkeästi mielentilamusiikkia. Vaikka ilmaisu on pyritty pitämään melko akustisena, on musiikki niin monikerroksista ja rönsyilevää, että mukana on vaikea pysyä. Levy ei itsessään ole vaikea, vaan musiikki on niin täynnä kaikkea nokkahuiluista huonopatterisiin lasten urkuihin, että kappaleissa on vähän tilaa, ja kuulijalle jää ohuelti tilaa hengittämiseen. Välillä taas musiikki kulkee koskettavana ja minimalistisena. Kappaleiden pituudet vaihtelevat kahdesta kuuteen minuuttiin, ja pisin kappale Bus Driver tuntuu jatkavan ajoaan ikuisesti ja uudestaan ja uudestaan ja uudestaan… Neljännen ulottuvuuden levylle antaa As I’ve Been Told, joka sekä aloittaa että lopettaa levyn. Näistä jälkimmäinen versio tosin on rosoisempi kuin ensimmäinen.

Laulaja-pasunisti Ilmari Pohjolan laulu kulkee musiikkimaton pinnalla kuiskauksista toisen ääripään vimmaisiin lauluosuuksiin. Kappaleita ajetaan eteenpäin akustisten kitaroiden ja kontrabasson lisäksi trumpetilla, pianolla, romuperkussioilla ja useilla muilla soittimilla. Mellakoinnin ja avaruushengailun välillä hyörivän musiikin päällä leijailevat sanoitukset ovat yhtä ääripäitä kuin musiikki ja tulkintakin. Kokonaisuus kattaa sekä rakkauslauluja (I’m One), kantaaottavia kappaleita (Fat Child) että vähäsanaista tajunnavirtaa (The Last Words of Bill the Mammoth).

Debyyttialbuminsa Siamese Soundsin kautta julkaissutta Silviota on mahdoton laittaa mihinkään lokeroon. Kokonaisuudessaan Amass All You Can on ennakkoluuloton ja persoonallinen albumi, joka vaatii aikaa avautuakseen. Silvio tekee ajatonta musiikkia ja löytää varmasti oman paikkansa musiikin pelikentältä.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2006-03-21
Arvostelija : Mira-Monica Anttila

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Comments

One response to “Levyarvostelut”

  1. […] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.