Levyarvostelut

Non Human Level – Non Human Level

Ihmisen tajuntaa suuremmille asteille tässä nyt selkeästi pyritään. Ruotsista saapuva Non-Human Level ponnistaa progressiiviseen thrashin pohjalta ja meno on varsin villiä heti ensi tahdeista alkaen. Rajoitukset romukoppaan ja sillä siisti, nyt on isot kirveet käytössä. Levyn edetessä kitarapuolen taiturointi alkaa kuulostaa hämäävän tutulta ja mies pedon takana paljastuukin Darkanen kitaravastaava Christofer Malmströmiksi. Herra on saanut sooloprojektiinsa varsin taitavat tukijat, rumpujen takaa löytyy Devin Townsend Band –kannuttaja Ryan Van Poederooyen, basson varressa Meshuggahin alataajuuspeto Gustaf Hielm ja mikkitelineen retuuttajana Darkanen rumpali Peter Wildoer. Paljon instrumentaalia, kiekuroita ja vänkyröitä, kirkkourkuja ja sylin täydeltä sooloja ryöpsäyttää Non-Human Level korvillesi.

Kokonaisuus keskittyy pääosin monialaiseen soitinkikkailuun, joka valitettavasti menee välillä itsetarkoitukselliseksi välinemasturbaatioiksi. Hieman pettynyt olen laulujen tasoon muiden osa-alueiden loistaessa varsin kirkkaissa valoissa, Peter Wildoerin kurkusta kun kuuluu vain yksiulotteista rääkyärinää. Tietyllä tavalla laulajavalinnan ymmärtää, kun NHL:n vaikutteiksi kerrotaan mm. Deathin ja Atheistin. Muuten levy pyörittää kuulijaansa nopeudesta tinkimättä, kappaleiden ollessa aidosti hyviä ja tarttuvia sävellyksiä.

Monipuolinen kappalevalikoima antaa kuuntelijalleen tekemistä pitemmäksikin aikaa ja meneehän tämä vaikka automusiikkinakin, sen verran korkeilla kierroksilla kaahataan. Levy on kuin yksi Jyväskylän suurajojen tiukimmista erikoiskokeista Markus Grönholmin kyydissä. Välillä käydään varikolla kuntelemassa herkkää akustista tunnelmointia ja kohta taas painetaan nasta laudassa ja herkät housuissa. Tuotanto-osastolla ollaan myöskin oltu näpit herkkinä, levyn soundi kun kaivaa viimeisetkin vaikut korvista.

Suosittelen Non-Human Leveliä kaikille metallinsa nopeana ja koukeroisena nauttiville ihmisolioille. Jos kärsit keskittymishäiriöistä ja ADHD:sta, tämä levy ei ainakaan helpota oireitasi. Progressiivisuus olkoon ilomme, kyllä tätä taidonnäytettä enemmän kuin huvikseen kuuntelee.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-11-02
Arvostelija : Kimmo A. Koskinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.