Through The Eyes Of The Dead – Bloodlust

Turha tuomita etukäteen, ajattelin, kun sain saatekirjeen käteeni. “Terve, soitamme metalcorea, johon on lisätty mausteita deathmetallin kulta-ajoilta, kun Morbid Angel hallitsi ja At The Gatesin Slaughter of the Soul oli uusi juttu.” Jepujee, niin tekee tänä päivänä 1001 yksi muutakin Pohjois-Amerikasta tulevaa bändiä.

Intron tasapaksut helvetinkirkunat eivät nostaneet ihokarvoja pystyyn, korkeintaan hieman vatsahappoja kurkkuun. Mutta mitä, ensimmäisen raidan pärähtäessä käyntiin hiukset nousevat pystyyn ja silmät levittäytyvät viattomasta ihmetyksestä. Likainen ja kursailematon äänimaailma yhdistettynä repiviin kurnutusriffeihin ja laulajan epäinhimilliseen ulosantiin antavat toivoa paremmasta.

Through the Eyes of the Death erottuu maamiehistään Killswitch Engagesta ja Shadows Fallista selkeästi oldschoolimmalla ulosannillaan ja löytääkin hengenheimolaisia Euroopan puolelta, muun muassa Cataract ja Heaven Shall Burn. Melodioitakin löytyy, mutta pysytään kuitenkin selkeästi brutaalimman kuolomätön parissa. Puhtaita lauluja on siis turha odottaa vaikka niitä joskus kaipaisikin.

Levyn edetessä huomio alkaa kiinnittyä myös Bloodlustin huonompiin puoliin. Kappaleet jyräävät toinen toistensa perässä niin tiivisti, että tuottaa vaikeuksia erottaa niitä toisistaan. Riffit on lähes järjestään veistetty samasta uppotukista hieman kesäterässä olleella vesurilla ja kappaleiden rakenteet, noh, niitä ei erikoisemmin ole, ja tämä ei ainakaan helpota seurattavuutta.

Kappalemateriaali on tasaisen vahvaa, liian tasaista kaikin puolin. Ainoastaan kuudes kappale, instrumentaali The Black Death and Its Aftermath herättää kuulijan turtumuksesta ja nostaa piestyn vartalon takaisin ihmisten maailmaan, kunnes seuraava biisi täräyttää tajunnan taas kuun kiertoradalle. Vihdoin viimein hiljennytään ja tehdään testamentti morbidangelmaisen The Decaying Processin kaikuessa kolkosti pääkopassani.

Debyytiksi levy on vahvaa jälkeä osaavalta yhtyeeltä, kappalemateriaalin hieman nilkuttaessa muun kehityksen jäljessä. Tekniikka ja särövallin koko ovat kunnossa mutta kuten viisaammat ovat sanoneet, ei ne porat ja vasarat yksinään vaan kuinka niitä heiluttaa.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2005-10-13
Arvostelija : Kimmo A. Koskinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.