Various – Crash Course From The Underground

Suomi on pullollaan bändejä, joiden demoista saisi hyviä sinkkuja. Woimasointu hoiti homman ja kasasi samalle levylle 15:ltä bändiltä punkrockia cd-formaattiin. Alkuperäinen ajatus suomalaisten yhtyeiden kokoelmasta kuoli, kun mukaan otettiin yksi ruotsalainen, yksi venäläinen ja yksi italialainen bändi. Vierailevista tähdistä huolimatta Crash course from the underground on laaja katsaus pääasiassa Suomen tämänhetkisiin punkrock- ja katurock-genreihin.

Levyn aloittava Mean Idolsin Go Mental! rokkaa ensisoinnuista lähtien Hellacoptersin jalanjäljissä, ja pistää menojalan vipattamaan. Rehtoreiden alun perin saksalaisen Wanker Recordsin fanzinen Dee Dee Ramone –tribuutti-cd:llä julkaistu Misery TV rullaa vauhdilla eteenpäin jäämättä kuitenkaan erityisemmin mieleen. Viime kesän Ilosaarirockissakin vierailleen venäläisen Tarakany!:n The Getto Limits jää päähän soimaan. Kokonaisuudessaan loistava ja toimiva paketti melodioineen ja tunnelmineen. Retarded ei kuulu turkulaisen The Heartburnsin ykköshittien joukkoon, mutta on tuttua tanakkaa tavaraa Ramonesin hengessä.

Yksi levyn pettymyksistä on ehdottomasti The Trasselsin Shake It!. Flaming Sideburns on kieltämättä miellyttävää musiikkia, mutta se on jo kerran tehty. The Trasselsilta kaipaisi jotain omaperäisempää mukaan. Parin vuoden takainen Beer Drinker kertoo jo nimensä puolesta, mistä Cretin Familyn kappaleessa on kyse. Vajaan minuutin mittainen rymistely kuulostaakin siltä, että keskaria on kitattu yksi jos toinenkin pullo. Yhtye on nyttemmin vaihtanut laulukielensä suomeksi ja nimensä Kretiineiksi. Tuottelias The Cosmic Goblins edustaa ihan omaa genreään Leather Officella. Kappale herättää mielenkiinnon orkesteria kohtaan, ja laittaa odottamaan kosmisten peikkojen keikkaa.

Levyn jälkimmäinen puolisko ei ala lupaavasti. Ruotsalainen Rickshaw ei vakuuta Kiss-coverillaan. Beth-veisun olisi voinut suosiolla jättää levyltä pois. Bethin lisäksi olisi julkaistavista kappaleista voinut pudottaa Hundred Million Martiansin Ono (From Me to You):n. Muutaman notkahduksen jälkeen löytyy lätyltä kuitenkin lisää oivaltavaa räimettä. The Real Vacationin Dirty punkrockaa eteenpäin kuin ampiaisenpiston saanut puistotyöntekijä: ”aijjaijjaijjai”. Broken Signal –yhtyeen esiasteen, Starscreamin, Answersissa on muutamia hyviä koukkuja, mutta kokonaisuus on sotkuista ja sekavaa keittoa. Onneksi levy on kasattu siten, että muutama nyrjähdys ei pääse laskemaan kokonaistunnelmaa totaalisesti. Suspendersin Your Destination on hyvä alustus italialaisen T.H.U.M.B.:n Psychotropicille. Kun loppuhuipennusta pohjustamaan löytyy vielä The Blowersin vauhdikas ja koukkuinen It Rape My Mood, niin levyn loppupuolisko on tasavertainen innostuksen herättäneen alun kanssa. Sokerina pohjalla on ahkerasti keikkailevan Bad Machinen Motörfreakout, joka on helsinkiläisyhtyeeltä kunnon tiukka rypistys. Hyvä lopetus, joka jättää maltaan maun suuhun.

Kokonaisuutena Crash Course from the Underground ei toimi niin hyvin kuin voisi odottaa. Levyllä on monia hyviä ja vähemmän hyviä orkestereita, mutta päällimmäiseksi ongelmaksi muodostuu yhtyeiden epätasaisuus. Tarakany!:n ja Bad Machinen kappaleilla pääsee herkuttelemaan, mutta muutama heikko lenkki laskee fiilistä lätyn puolessa välissä. Vaikka kyseessä onkin sinkkubiisilevy, ei kokonaisuuden silti tarvitsisi hajota näin paljon. Kulutusta tämä kestää, kun jaksaa hyppiä joidenkin kappaleiden yli.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2006-02-05
Arvostelija : Mira-Monica Anttila

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.