Helloween – Keeper Of The Seven Keys III – The Legacy
Kun Helloween ilmoitti julkaisevansa kolmannen osan 80-luvun lopun legendaarisille Keeper-albumeilleen, lopputulosta ei voinut kuin jäädä odottamaan kauhunsekaisin tuntein. Tuplalevyn viimein tipahdettua postiluukusta sitä oli pakko kuunnella kuukauden päivät, ennen kuin uskalsi ruveta pohdiskelemaan arvosanaa. Noin 80-minuuttinen paketti avautuukin hitaasti, mutta vaivannäkö kannattaa: nimestään huolimatta levy ei ole pelkkää vanhoilla meriiteillä ratsastamista, sillä ainakin puolet biiseistä sisältää klassikkoalbumien kaltaista iloittelumetallia parhaimmillaan. Vauhtia ja kikkailua riittää enemmän kuin kylliksi unohtamatta Helloweenin tavaramerkkiä, silmäkulman ivallista pilkettä.
Levy lähtee liikkeelle liki 14-minuuttisella King For A Thousand Years -järkäleellä. Se kuulostaa aluksi pahalta ylilyönniltä, koska siihen on ahdettu tolkuttomasti pientä sälää. Iloiset melodiat ja nopea sävelkulku vievät kuitenkin nopeasti mukanaan, ja kun kertosäettäkään ei saa millään deletoitua pääkopasta, tämä koukeroinen ja vaihteleva kappale nousee albumin eliittiin. Samaa ei voi sanoa turhan elottomasta The Invisible Manistä, jota onneksi seuraa ykköslevyn paras raita Born On Judgment Day. Tässä nopeassa power metal -rallissa on mukana todella paljon sitä 80-luvun Helloweenin fiilistä, jota niin monet bändit ovat vaihtelevin menestyksin yrittäneet tavoitella. Andi Deris venyttelee toimivasti lähes sanaa kuin sanaa, pitkät soolot ovat huikean taidokkaita, eikä näin iloiseen kertsiin pystytä kuin Helloween-koulussa. Pleasure Drone on taas enemmän täytekamaa, eikä turhan köykäinen sinkkubiisi Mrs. Godkaan yllä tarttumapinnastaan huolimatta aivan parhaiden raitojen joukkoon. Ykköslevyn viimeisenä kuultava nopea Silent Rain -ralli palauttaa kiekon jälleen oikeille raiteilleen tiukasti rullaavalla kitarailotulituksellaan.
Myös kakkoslevy alkaa eeppisellä raidalla. 11-minuuttisen Occasion Avenuen alussa pikakelataan ”oikeiden” Keepereiden huippuhetkiä. Tämän jälkeen biisi alkaa vähitellen kasvaa jyräävien riffittelyiden, kuoro-osuuksien ja Derisin kiekumisten kautta. Bändi on jälleen tavoitellut Keepereiden henkeä, mutta ei onnistunu siinä yhtä hyvin kuin ykköslevyn avauksessa, ja lopputulos onkin lähempänä Time Of The Oathia. Tämän jälkeen on vuorossa Helloweenille uusi aluevaltaus nimittäin slovariduetto Light The Universe, jossa naisosuudet tulkitsee tyylikkäästi Blackmore’s Nightin solisti Candice Night. Biisi ei oikein sytytä, sillä Helloweenin 90-luvun tuotanto on täynnä vastaavia kappaleita, jotka Deris laulaa yksin. Parin kesymmän vedon (Do You Know What You’re Fighting For ja Come Alive) jälkeen palataan jälleen toimivamman materiaalin pariin, kun korvakäytäviin tunkeutuu tummempaa metallia esittelevä The Shade In The Shadow. Sen parasta antia on Derisin hiljaa tulkitsemien säkeistöjen ja kertsin moniäänisen laulun muodostama kontrasti. I Want Out– ja Rise And Fall -elementtejä viljelevä Get It Up on sekin kakkoslevyn parempaa materiaalia, mutta jää lopulta vähän keskeneräiseksi. Nopeaa juoksua ja hyvää kolistelua tarjoava My Life For One More Day on sopivan ilmeikäs päätösraidaksi. Kertsi jyrisee ja tarttuu, eikä moniosainen soolokaan jätä kylmäksi.
Mikäli tällä kiekolla ei olisi pyritty tavoittelemaan Keeper I:n ja II:n tunnelmia, kokonaisuus olisi tiivistetty yhdeksi paketiksi. Nyt mukana on turhan paljon täytemateriaalia, joka vie aivan parhaan terän mennessään. Mutta kaiken kaikkiaan Keeper Of The Seven Keys – The Legacy pääsee yllättävän lähellä bändin 80-luvun tuotantoa, vaikka todellisia helmiä mukaan ei mahdukaan. Kyseessä on joka tapauksessa Helloweenin toimivin kokonaisuus kymmeneen vuoteen. Verrattuna muihin Helloween-tuotoksiin arvosana on 3/5. Kun taas vertailukohtana on koko muu genre, pisteet kohoavat neljään.
Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-11-09
Arvostelija : Olli Koikkalainen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]