Phonies, The – Gospel

On ilo huomata, ettei The Phoniesin levytysura ole jäämässä yhtä lyhyeksi kuin edeltäjillään The Refreshmentsillä ja Mental Marketilla (näin ollen pian voitaneen myös lopettaa aiemmista kokoonpanoista muistuttaminen bändistä puhuttaessa). Kahden komean ep:n ja kerrassaan loistavan Instant Elation -pitkäsoiton jälkeen yhtye tarjoaa ihmeteltäväksi uuden kahden biisin singlen.

Kitaristi Jari Kolan poistuttua kuvioista on jo Instant Elationilla vieraillut kosketinsoittaja Masi Isohanni otettu mukaan vakituiseksi jäseneksi, mikä kuuluu myös bändin soundissa. Koskettimien aiempaa suuremman roolin kautta musiikkiin on tullut uudenlaisia sävyjä ja bändi kuulostaa näillä biiseillä soundillisesti ja sovituksellisesti varsin kunnianhimoiselta, kompastumatta kuitenkaan ylenpalttiseen mahtipontisuuteen.

Biisimateriaali ei tuota pettymyksiä. Doggy Collar soi kauniin melankolisesti voimakkaana pop-biisinä, joka sopisi täydellisesti soundtrackiksi alkavaan syksyyn. Pianon kauniisti värittämä biisi saa kuitenkin aivan omanlaisensa sävyt ilahduttavan häiriintyneestä S/M-tarinastaan. Tutuksi tullutta korkeaa tasoa pidetään siis yllä niin sävelissä kuin teksteissäkin.

Häiriintynyttä on meno myös Circles of Maniassa, joka valssaa unenomaisissa sirkustunnelmissa itse tirehtöörin ollessa melkolailla pihalla. Kertosäkeessään biisi kasvaa tunnelmaltaan ja soundeltaan varsin massiiviseksi hieman vanhan progressiivisen rockin ovia jo kolkutellen. Vaikuttavaa.

Jälleen kerran The Phonies on tehnyt upeaa jälkeä. Bändi tuntuu parantavan otettaan koko ajan ja nämä maistiaiset luovat suuria odotuksia tulevaa kohtaan. Lisää tätä.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2005-09-12
Arvostelija : Aki Kuosmanen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.