Soulfly – Dark Ages
Soulflyn kiivas julkaisutahti jatkuu. Tällä kertaa levyttävä kokoonpano ei ole muuttunut, eikä Dark Ages yllätä kuten Prophecy. Musiikista tällä albumilla Max Cavaleran HC-diggailu tulee entistä konkreettisemmin esille. Albumi on myös kaikista Soulfly-kiekoista lähimpänä klassista Sepultura-materiaalia.
Albumin synkkään tunnelmaan on vaikuttanut Maxin lähipiirin menetykset. Lapsenlapsen Moseksen kuoleman lisäksi, Max suri ystävänsä Dimebag Darrellin kuolemaa. Kaiken huippuna molemmat kuolivat saman kuukauden aikana kesken studiosessioiden. Samaan aikaan myös luonto näytti voimansa Thaimaan tsunamikatastrofin muodossa. Viha, katkeruus, katoavaisuus lyövät kättä sanoituksissa. Helpotusta tuskaan tunnetaan vasta albumin lopussa.
Symbolisesti Soulflyn viides albumi on nauhoitettu viidessä eri maassa. Monikulttuurisuus tulee parhaiten esille Molotov kappaleella, jonka sanoitus on osittain venäläinen. Raidalla vierailee myös legendaarisen S.O.D.:n Billy Milano kännykän välityksellä nauhoitettuna! Albumin henkilökohtaisin ja tärkein hetki Cavaleran perheelle on Stay Strong kappale, jolla Maxin poika Richie purkaa tunteitaan Moseksen ja veljensä Danan menettämisestä. Lopussa kaaoksen ja brutaalin pieksennän jälkeen tulee helpotusta Soulfly V:n muodossa. Jimi Hendrixiä lainaava viides sielukärpäs-nimiraita puhdistaa ilman rauhoittavan sateen ja instrumentaalifiilistelyn muodossa huipentuen lopussa slaavilaiseen kitaranäppäilyyn. Sade puhdistaa jälleen kerran symbolisesti, kuten Sepulturan läpilyöntivideolla Territory.
Muista kappaleista parhaiten iskee Arise Again, joka on nimeään myöten kuin Sepulturaa parhaimpina päivinään. Tiukasti otteessaan pitää myös pikasahaus Carved Inside ja etnovaikutteinen Innerspirit. Molotov-HC-kaahaus jää soimaan päähän. Mark Rizzon tunnistettavat riffittelyt ovat tuoneet piristystä kahdelle viime Soulfly-kiekolle. Rizzon näkemykset korostuvat entistä enemmän tällä albumilla, vaikka kappaleiden krediitit ovat merkitty yksin Maxin nimiin.
Miinuksena voi mainita avausraita Babylonin, joka on vain pliisu uusinta Prophecyn nimikappaleesta. Max on ilmeisesti innostunut Fat of the Land -albumista. Riotstarter ryövää lähes häpeilemättömästi Prodigyä. Arise Againin kertosäkeestä voi myös kuulla melkolailla sanoitusta Fuel My Fire -kappaleesta. Huvittava mielenyhtymä tuli myös I and I -kappaleen väliosasta. Muistatteko Don Henleyn Boys of Summer -kappaleen?
Kokonaisuutena albumia on järjettömän vaikea määritellä. Kappaleet toimivat lähes kaikki yksittäisinä teoksina ja lisäbonuksena on jälleen nipullinen mielenkiintoisia kokeiluja ja hienoja yksityiskohtia. Harmittavasti albumia vaivaa yleinen linjattomuus, se ei yksinkertaisesti toimi kokonaisuutena. Vaikka Prophecy-albumia on nimitetty sillisalaatiksi, pysyi se silti paremmin kasassa kuin Dark Ages. Ehkäpä Maxin surutyö on vienyt parhaimman keskittymisen albumin kokoamisesta. Tiedä häntä. Hyvin ristiriitainen albumi.
Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2005-10-03
Arvostelija : Jarkko Veijalainen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.