Bloodpit – Mental Circus
Bloodpit on bändi, josta Aamulehti ja muut tamperelaiset taustajoukot koettavat väkisin tehdä suurempaa nimeä kuin se musiikkinsa perusteella ainakaan toistaiseksi ansaitsee olla. Teinitytöt ovat toki hurmoksessa, sinkut myyvät hyvin, bändi pääsee lämppäämään Helloweeniä ja keikkaa pukkaa ulkomaillekin. Debyyttilevy Mental Circusilta on siis lupa odottaa paljon, mutta se paljastuu kuitenkin ontoksi tuotokseksi. Näin ollen ei ihmetytä lainkaan, ettei se viihtynyt TOP 40:ssä kuin kaksi viikkoa. Bändin taustavoimat pyrkivät myös kovasti valistamaan, ettei Bloodpitiä saa tunkea samaan lokeroon Uniklubin ja Negativen kanssa. Siinähän yrittävät, mutta samaan lokeroon se joka tapauksessa kuuluu, vaikka bändin musiikissa enemmän grungea kuuluukin.
Mental Circus käynnistyy suhteellisen tummasävyisellä Bad Echolla, jossa surisevat kitarat vievät eteenpäin hyviä melodioita ja Matthau Mikojanin karismaattista laulua. Turhankin rauhallisen In A Furnacen jälkeen kuullaan herkistelevä sinkkuhitti Platitude, joka onkin levyn paras sävellys. Mukavasti rockaavaa Autumnia seuraa pari löysästi tunnelmoivaa palaa, joiden aikana nukahtaminen käy kiusallisen lähellä. Onneksi For The Days Of The End palauttaa levyn taas oikealle eli rock-linjalle, jota kiekon loppupää nyyhkyttävää February Day’s Draughtia lukuun ottamatta edustaa. Lopusta parhaiten mieleen jäävät sinkkunakin julkaista rock-iloittelu Out To Find You ja eloisa One More Time.
Bloodpitin debyyttipitkäsoitto on kooste bändin viiden vuoden aikana väsäämistä biiseistä, mikä valitettavasti kuuluu turhankin selvästi kokonaiskuvan sekavuutena. Biisien tunnelmat ja tasokkuus heittelehtivät aivan liikaa, jotta voisi puhua onnistuneesta kokonaisuudesta. Muutama huippubiisi ja Mikojanin persoonallinen laulu eivät pelasta levyä, josta jää jotenkin pinnallinen jälkimaku: soundit ja kannet ovat koreat ja bändiä hypetetään urakalla, mutta sisältö on kuultu ennenkin. Koska Bloodpitin heput ovat ilmiselvästi taitavia, kakkoslevystä voi tulla huomattavasti onnistuneempi, sillä sen biisit syntynevät suhteellisen lyhyen ajan sisällä. Näin ollen ne edustavat yhtenäisempää linjaa.
Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2005-09-27
Arvostelija : Olli Koikkalainen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]