Absence, The – From Your Grave

Monesti amerikkalaiset ovat osoittaneet halunsa herättää Bay Arean metallihaamut henkiin ja pullottaa niitä. Tässä on silloin tällöin kenties onnistuttukin, mutta vielä useammin epäonnistuttu. Floridan Pietarista tuleva The Absence on debyytillään kirkkaasti siellä onnistuneiden puolella, sillä tämä Eric Rutanin kanssa nauhoitettu levy on todella tymäkkää tavaraa. Perustana yhtyeen soundissa on melodinen death metal, johon on lisätty thrash-komppia, sekä melodistakin melodisempia riffejä ja sooloja.

Erittäin tiiviin kuuloinen intro lupaa levyltä todella paljon, sillä jo introssa on esitetty sitä rakentamisen tajua, jolla yhtye kappaleensa tälle debyytilleen on työstänyt. Kitaristit Patrick Pintavalle ja Peter Joseph saavat kuolometalliin ujutettua sellaisia riffejä jo ensimmäisessä varsinaisessa kappaleessa, että väkisinkin hiipii mieleen ajatus homman hanskaamisesta. Necropolis on kappale, jolla heti kättelyssä paljastetaan kaikki käytettävissä olevat valtit, joita ei vielä introssa näytetty. Nämä valtit ovat siis melodia, soolot ja tanakka kuolonmetalli. Tavallaan yhtye on eräänlainen sekoitus kotoista Children Of Bodomia ilman koskettimia, sekä vauhtiin päästessään Dismemberiä. Lepäähän näilläkin yhtyeillä aika moni soundin osanen melodioiden ympärillä.

Vokalisti Jamie Stewart laulaa koko levyn läpi murinan ja räkäisen huudon sekoituksella, lukuunottamatta Seven Demonsin muutamaa värssyä. Nuo puhtaat osuudet kyllä toimivat erittäin hyvin. Ehkä lähin vertailukohta Jamielle olisi The Great Deceiver -ajan Tompa Lindberg. Tämä tuo väistämättä mieleen sen, että olisiko tässä taas kyseessä uusi At The Gates -kopio. Voin vakuuttaa, ettei ole. Tältä levyltä puuttuu, hyvässä mielessä, se väkivaltainen ote, joka Göteborgin pojilla aikanaan oli omassa soundissaan. Tempokin on huomattavasti hitaampi kuin Gatesilla, samoin melodioita on käytetty huomattavasti enemmän.

Soundillisesti levy on onnistunut tekele, sillä mitään ei ole miksattu turhan pintaan, eikä mitään vastaavasti liian alas. Tämä on sitten vain musiikkia kuuntelevan ihmisen, ei soittavan, mielipide. Soittajat varmaan kertovat asiasta oman näkemyksensä. Tervetuloa vaan. Mutta pääpointti kuitenkin kaiken muun keskellä on se, että jos pidät kotimaisesta ja ruotsalaisesta, melodisemman osaston kuolosta, niin varmasti pidät myös tästä levystä.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-10-11
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.