Kyklooppien Sukupuutto – Kuuluuko Meidän Todella?

Tamperelainen Kyklooppien Sukupuutto soittaa hiton ärhäkkää, kantaaottavilla teksteillä varustettua hc-punkkia. Kielen ollessa suomi ja kun kaahaillaan lo-fi-tuotannon siivittämänä, nopeusrajoituksista piittaamatta, tulee tästä väistämättä mieleen vanha 80-luvun Suomi-HC. Riistetyistä, Kaaoksesta ja muista sen ajan kapinallisista yhtyeen erottaa rujompi ja raskaampi ote.

Sanoitukset ovat silkkaa asiaa, niin sisällöltään kuin muotoiluiltaan. Punkkareiden ikuisuusaiheet kuten antikapitalistisuus ja antimilitaristisuus eivät Kyklooppien Sukupuuton käsitteleminä kuulosta tippaakaan kuluneilta. Siksi on harmi, että vokaalit jäävät yhtyeen mielettömässä paahtamisessa toissijaiseksi. Sinänsä on virkistävää, että huutamiseen on haettu tietynlaista pseudomelodista selkeyttä, jonka johdosta lyriikoista saa välillä selvää jopa ilman tekstiliitettäkin. Tarkkaan mietityt tekstit on kuitenkin oudon hajamielisesti ja ponnettomaan tyyliin roiskaistu musiikin sekaan. Toisaalta tämä kyllä tukee musiikin kaoottisen hektistä tyyliä, ja toisaalta laulu jää monin paikoin karismattomaksi keuhkoamiseksi. Näin painokkaat tekstit vaatisivat mielestäni väkevämmän ulosannin, ehkäpä runsaammalla taustalaulun käytöllä. Laulun vaisuus vie tehoa musiikin tehovoimaista. Kokonaisvaikutelma on nyt hätäisen äkäinen, kun sen soisi olevan raivoisan päällekäyvä.

Muuten Kyklooppien Sukupuuton punkräime on vahvalla pohjalla. A-puolen rallit ovat tyylitietoisia joskaan ei kaikkein tyypillisimpiä hardcore-purkauksia. Hyvää meteliä, hyvää mäiskettä, mutta mikään niissä ei toden teolla repäise mukaansa. Kääntöpuolella yhtye laventaa skaalaansa hieman metallisempaan ja synkempään suuntaan. Kahdessa viimeisessä esityksessä, Kuuluuko meidän todella? ja 3. Maailmansota tässä ja nyt, nelikon musiikki on kaikkein anteeksiantamattomimmillaan ja piiskaavimmillaan. Myös sanoitukset sylkäistään ulos muita kappaleita vakuuttavampaan malliin.

Kuuluuko meidän todella hyväksyä kaikki ehdot?
Kuuluuko meidän todella raataa minimipalkalla
aina vain huonomman elintasomme eteen?
Kuuluuko meidän todella olla vain hiljaa?

Tämä Kyklooppien Sukupuuton ensimmäinen seiskatuumainen julkaisu ei vakuuta täysimittaisesti, mutta sisältää paljon hyvää. Etenkin loistavat lyriikat ja hieno kansitaide ansaitsevat erityismaininnan.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2005-08-05
Arvostelija : Tom Sundberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.