Trionfale – Demo 2005

Kylläpä pukkaa hengästyttävää lohikäärmeheviä eteläisestä Suomesta. Kirjaa ei pidä taaskaan arvostella kannen perusteella, sillä vaikka Trionfalen demon ulkoinen olemus on aivan käsittömättömän kammottava, paljastuu levyn musiikillinen anti mukavaksi yllätykseksi. Hienosti jytisee.

Trionfale tuntuu tähtäävän samoille markkinoille vaikkapa Stratovariuksen ja Sonata Arctican kanssa. Kaiuttimista siis syöksyy mahtipontista laulua, viuhuvia kitarasooloja ja tuplabasarin jytkettä. Tällä alalla soittajilta vaaditaan teknisesti paljon, ja nämä vaatimukset Trionfale kuittaa vaivatta. Demon kolmeen kappaleeseen on ängetty varsin kiitettävästi hurjia juoksutuksia ja sukkelaa laukkaa. Myös vokalisti Lauri Hannola suoriutuu urakastaan ongelmitta. Paikoitellen laulu horjahtelee epävireisyyden rajamailla, mutta koska kyseessä on demo, voi asian jättää huomiotta.

Powerhenkiseen heviin kai kuuluu tietynlainen itsensä toistaminen ja vanhojen, hyväksihavaittujen kikkojen kierrättäminen, mutta tämä on minusta saanut koko touhun kärsimään anemiasta. Myös Trionfale luottaa liikaa alan peruskikkoihin. Kaipaisinkin musiikkiin enemmän pientä pilkettä silmäkulmaan. Joka soittimella vuoronperään sooloileminen ja ruttuotsainen, oopperamainen paatos kun lipsahtavat herkästi koomisiksi, ja näiden vastapainoksi musiikkiin tarvittaisiin jokin perusasetelmaa rikkova tekijä.

Kun pitää kuitenkin mielessä, että demolla soittaa vasta vuoden vanha bändi, niin täytyy reilusti nostaa hattua. Jos jo tässä vaiheessa yhtye kykenee sekä näin tiukkaan soitantaan että rakentamaan kappaleensa hallitusti ja ajatuksella, niin mielenkiinnolla odotan, mitä orkesteri iskee pöytään parin vuoden päästä.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-10-03
Arvostelija : Saku Schildt

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.