Pax, The – Demo 205

Ei se kivaa ole verrata bändejä muihin, tai miettiä miltäs bändiltä tämä nyt kuulostaa, mutta kun jotenkin pitää yrittää hahmottaa bändien olemusta kirjallisin keinoin, vertailu muihin on melkein ainoa keino.

The Pax Espoosta lähestyy sympaattisen saatekirjeen kera. Sympaattinen on sana, joka kuvaa yhtyettä muutenkin aika osuvasti; Yhtye ei yritä olla mitään muuta kuin se on. Musiikissa ei ole tippaakaan uhoa, vihaa tai yliyrittämistä. Bändi kuulostaa itseltään, vaikka demon jokaisesta kappaleesta pystyy vetämään assosiaatioita eri bändeihin. Kappaleet eivät noudata kauhean yhtenäistä linjaa, mutta suunnanantajina voisi toimia vaikka; Nirvana, grunge ja brittiläinen rock.

Demon avaava Ruby please -kappale tuo mieleen brittiläisen Muse–yhtyeen. Happy luck kuulostaa puolestaan kuin itse King Kurt olisi sen yhtyeelle lahjoittanut. Demon päättävä, Silence muistuttaa sitten Radioheadin alkuaikojen materiaalia. Soitto yhtyeellä on suhteellisen hyvällä mallilla, laulusta nyt tarvitsee napista varmaan joka yhtyeen kohdalla, mutta tällä kerralla kyse ei ole kuin pienestä lauluvireen hienosäädöstä. The Paxissa ei periaatteessa ole mitään vikaa, yhtye ei vain ole kovin omaperäinen. Kokonaisuutena homma toimii kuitenkin mallikkaasti.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2005-09-22
Arvostelija : Misha Koivunen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.