Machete, The – Regression

The Macheten debyytti on tuulahdus ajasta, jolloin thrashin ja kuolonmetallin raja oli huomattavasti häilyvämpi kuin nykyisin. Mokoma– ja Northern Discipline -yhteyksistä tuttu joukko kokoontui alun perin yhteen vain jammailemaan, mutta myöhemmin jälki alkoi kuulostaa siinä määrin lupaavalta, että Spinefarm kiinnostui ja korjasi orkesterin talteen. Itäsuomalaisten Regression-pitkäsoitto on kumarrus menneille ajoille, mutta kyse ei suinkaan ole pelkästä tribuutista, vaan mukaan on saatu myös omaa ilmettä ja ennen kaikkea päteviä sävellyksiä.

Matalalta jyrisevät kitarat ovat musiikin tukiranka. Pääosin rivakkatahtiset sävellykset saavat rynnistysvoimansa armotta ruhjovista riffeistä, joiden soundi on viilattu juuri sopivan mureaksi mutta samalla jätetty kliinisyyden välttämiseksi hieman tunkkaiseksi. Levyn kompakteista sävellyksistä on riisuttu kaikki ylimääräinen, ja ne rokkaavat parhaimmillaan erittäin tarttuvasti. Etenkin höyryjyrän lailla jyskyttävä The Taint on vastustamaton. Kyytipoikina tarjoillut hitaammat osuudet viittaavat selkeämmin kuolonmetallin puolelle ja tuovat mukaan sopivaa vaihtelua.

Levyllä on kaksi elementtiä, jotka saattavat jakaa mielipiteitä. Basson käsittelyn ohella laulusta vastaavan Tuomo Saikkosen käheästä möreään vaihteleva ääni on vahva, mutta ajoittain kappaleisiin sopisi vielä huomattavasti aggressiivisempikin tulkinta. Toinen ajatuksia herättävä seikka on puhtaasti laulettujen ja pehmeämpiä melodioita esittelevien osuuksien suuri määrä. Runttaamiselle tarvitaan toki vastapainoa, mutta nykyaikaisempaan metalliin viittaavat lauluraidat rikkovat ajoittain tunnelman pahasti. Etenkin Turned to Dustin jollottava kertosäe tuntuu ikävältä tyylirikolta siitä huolimatta, että se jää päähän soimaan. Myös päätösraita Bitter Endin melodiset hetket aiheuttavat harmaita hiuksia, sillä ne muistuttavat ikävästi jopa laimeimpia keskieurooppalaisia goottijollotuksia.

Valtaosin The Machete kuitenkin osuu ja tarttuu kuulijan päähän kuin nimensä mukainen teräase. Laadukas kitaraosasto ja suurimman osan ajasta uskottavana pysyvä tunnelma pitävät kuulijan kiinnostuneena Mokoman vapaa-ajan puuhasteluista.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2005-08-22
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.